Päijänteen ympäriajo palautettiin tänä vuonna alkuperäiseen formaattiin ja ajetaan kahden päivän pituisena 23. – 24.3. Kilpailijat starttaavat matkaan lauantaiaamuna Vierumäeltä. Lähtöpaikka on kilpailun historiassa ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella, maali puolestaan tutusti Helsingissä Vuosaaressa sunnuntai-iltapäivänä kello 15 maissa.
Kilpailu ajettiin ensimmäisen kerran 86 vuotta sitten. Sotavuosina kilpailua ei järjestetty, joten tänä vuonna ajettava Päitsi on järjestysnumeroltaan 78:s.
Kilpailuun on ilmoittautunut yhteensä 207 kuljettajaa. Heistä 60 taistelee aikuisten ja 8 nuorten SM-pisteistä. Kilpailu onkin aina ollut erityisesti harrastekuljettajien suosiossa, sillä pitkä kilpailu testaa sisukkaiden miesten ja naisten todellisen ajokunnon ja -taidon. Kärkikuljettajat puolestaan arvostavat legendaarisen Päitsin yleiskilpailun voittoa ja samalla talvienduron kuninkuutta. Tänä vuonna Päijännekilpeä tavoittelevat tasaväkisistä asetelmista kokeneet konkarit ja nuoret haastajat.
Kahden Päijännekilven, eli kuudesti kilpailun voittanut Heikki Timonen on kuntoutunut kylkivammastaan ja on yhden välivuoden jälkeen taas mukana. Lahtelainen Mikko Tontti on enduron Kimi Räikkönen, eli on osoittanut, että tauon jälkeen paluun kilpailuihin voi tehdä myös suoraan palkintopallille. Tosin siinä missä Räikkönen ajoi rallia, on Tontti harrastanut juoksua.
A2-luokan Roni Nikander ja Lauri Pohjonen ovat SM-sarjassa kesäkautta ajatellen tasapisteissä, joten he voivat keskittyä täysin Päitsin yleiskilpailun voittamiseen. Saman pyöräluokan Markus Michelsson ja nuorten U20:sten Joni Kaivolainen eivät ole tekniikkamurheiden takia saaneet talvikisoista vielä pistettäkään, joten heillä ei ole varaa keskeyttää.
Sipoolainen Marko Laaksonen on ennakkosuosikkiporukan kärjessä monellakin mittarilla. Yamaha-kuljettajalla on kokemusta järven kierrosta jo 25 reissun verran. Podiumsijoituksia on kertynyt yhteensä 14, niistä voittoja kaksi vuosilta 1999 ja 2002.
Ensimmäinen kilpailija lähtee liikkeelle 23.3. klo 7. Puolenpäivän aikaan kärki on Jäsmässä, jonka jälkeen vuorossa on haastava, yhteensä 46 maastokoekilometriä sisältävä osuus ennen Jyväskylää. Joutsaan joukon kärki ennättää noin 17 aikaan huoltoon. Pyörään saa silloin vaihtaa lisävalot illan viimeisiä hämärässä ja pimeässä ajettavia pätkiä varten.
Viimeisenä ajetaan pimeässä Heinolan motocrossradan maastokoe ja noin 14 ajotunnin jälkeen SM-kuljettajat saapuvat yötauolle Vierumäelle. Huoltoaikaa on 20 minuuttia, ennen kuin pyörät ajetaan yöksi suljettuun varikkoon.
Sunnuntaiaamuna ajetaan perinteiset Lahden alueen pitkät maastokokeet: Ruuhijärvi, Nuuttila, Huhdanoja ja Orimattilassa Sammaliston Motopalvelu-maastokoe. Aamun lämmittelyssä maastokoekilometrejä kertyy 44 kilometriä ja kaksi viimeistä ek:ta ajetaan aivan peräkkäin, sillä välissä on vain kahden kilometrin pituinen hengähdystauko. Kilpailun viimeinen maastokoe ajetaan Keravalla Ollilanlaaksossa.
Kelistä on tulossa tänä vuonna nopea. Järjestäjien arvio maastokokeiden yhteisajaksi on noin viitisen tuntia. Viikonlopuksi on luvattu ihannekeliä: reippaita yöpakkasia ja päivällä nollakeliä. Pakkasen ansiosta lumispoori pysyy ehjänä eikä reitille pitäisi tulla yllätyksiä maakivien ja lätäköiden muodossa. Tosin siinä missä harrastekuljettajia kovapohjainen reitti helpottaa urakasta selviytymistä, kärkikuljettajille se tarkoittaa vain entistä kovempaa taistelua vauhtien noustessa todella koviksi.
Lahtelainen Heikki Timonen on voittanut Päijänneajon kuudesti peräkkäin eikä osaa itsekään selittää mikä vetää miehen yhä uudestaan järven kiertoon.
– Itsekin sitä ihmettelen, taidan olla sellainen elämysmatkailija. Jos on hyvä keli, niin kilpailusta voi tulla ihan hauskaakin. Kaikilla keleillä olen kyllä voittanut kilpailun, mutta rankka keli sopisi minulle parhaiten.
Vuoden 2003 Päitsi-voittaja Mikko Tontti kertoo Päijänneajon olleen hänelle aina mieluinen, vaikka onkin viettänyt muutaman välivuoden.
– Päitsillä saa koko rahalle vastinetta, se on omanlaisensa haaste, josta tykkään. Odotan innolla kilpailun alkamista ja aion lähteä nauttimaan. Olen harrastanut pidempään juoksua ja kun yleiskunto tuntui hyvältä, tuntui että kokeilen taas Päitsi-projektia. Vauhtikin on tuntunut harjoituksissa tarttuvan hyvin.
Marko Laaksonen tietää, että nuoremmat kilpakumppanit eivät säikähdä hänen kokemustaan, ja joutuu tekemään kovan päivätyön pitääkseen junioriosaston takanaan.
– Aina olen tykännyt tästä kisasta ja se on mennyt myös hyvin. Syksy- ja kesäkisat eivät ole niinkään mieluisia. Tänä vuonna tulee kova kisa. Nälkäisiä kundeja on paljon, ja kelistä johtuen vauhdit nousee.
Roni Nikander suuntaa Päijänteen jälkeen ulkomaille harjoittelemaan, sillä miehen suunnitelmissa on Saksan cross country -sarjan lisäksi pari enduron MM-osakilpailua.
– Talviajon eteen pitää treenata paljon. Nyt on mulle paras keli. Reitillä on hienot, nopeat rännit ja toiveissa on, että lumen pinta vielä vähän tippuu. Vuosi sitten oli vettä ja kuraa ja varsinkin perjantai oli työn ja tuskan takana. Yleiskilpailun voitosta lähden ajamaan, mutta täytyy pitää itsensä terveenä loppukautta ajatellen.
Lauri Pohjonen ajoi vuosi sitten pikkunelareiden luokassa kolmanneksi, mutta tähtää tänä vuonna korkeammalle uudella 350-kuutioisella KTM:llä.
– Yleiskisan voitosta lähden ajamaan. Vuosi sitten minulla oli jo hyviä hetkiä, mutta onnistuin muutaman kerran sähläämään. Uusi pyörä sopii hyvin käteen. Keli näyttää tänä vuonna hyvältä Nopea, matala spoori on mun vahvuus.
Markus Michelssonilla toivoo, että alkukauden huonon tuurin kiintiö olisi täynnä. Tällä kaudella miehen ajokkina on 250-kuutioinen Husaberg.
– Vauhtia on ollut riittävästi, mutta pitäisi päästä myös maaliin. Vuosi sitten voitin 125-luokan ja samaa juttua yritän nyt uudella pyörällä. Kun tätä porukkaa katsoo, niin luokkavoitto tarkoittaa myös korkeaa sijoitusta yleiskilpailussa.