Honda CB

Motowiki

Honda CB 125 T/TD/TDE/TDC 1977-1986

Sisällysluettelo

1 Johdanto
2 Historiaa ja tärkeimmät uudistukset eri malleissa ja/tai vuosimalleissa
3 CB125TD Yleisesti
4 CB125TD Ajossa
5 CB125TD Teknisesti
- 5.1 CB125TD A1-tehoisena
- 5.2 CB125TD Täysitehoisena
6 Vinkkejä CB:n omistajalle
7 Loppusanat
8 Tekniset tiedot
9 Katso myös

[muokkaa] Johdanto

Honda CB 125 on yksi kaikkien aikojen suosituimmista kevareista. Piikki-cb:n juuret ulottuvat jo jonnekin 50-60-luvulle, mutta Suomeen mallia on aloitettu tuomaan vasta joskus -70 luvun alusta, tai ainakin sitä vanhemmat ovat erittäin harvinaisia. CB:stä muodostui suuri hitti nuorison keskuudessa, eikä ihme sillä olihan siinä aikakaudelle tyypillinen urheilullinen ulkonäkö ja moottorina todella pirteä nelitahti-twin. Ensimmäiset cb:t olivat malliltaan joko B6 tai K5, myöhemmin tuli CB125T ja viimeisenä CB125T Deluxe eli TD(C) ja TDE.

[muokkaa] Historiaa ja tärkeimmät uudistukset eri malleissa ja/tai vuosimalleissa

1973: CB125 K5 jossa rumpujarrut edessä ja takana. Tehoja 15hv ja pyörästä löytyy sekä sähkö- kuin myös potkustartti. Pinnavanteet.

1975: CB125 B6 jossa edessä mekaaninen levyjarru, teho pysynyt muuttumattomana. Pinnavanteet vielä tässäkin versiossa.

1977: CB125T jossa suuria uudistuksia; runko muuttui hieman, katteet ja ulkonäkö kokivat uudistuksia, ja bensatankki 12-litrainen. Moottorista poistui sähköstartti ja tehoja tuli 1kW lisää eli teho 12kW. Vanteiksi Comstar-aluvanteet.

1983: CB125 Deluxe/TDE ja samalla täydellinen uudistus: Rungosta tuli jykevämpi kuin edeltäjistään, vanteet vaihtuivat alumiinivalu-vanteisiin, ulkonäkö koki myös suuren uudistuksen eli pyörästä tuli aivan erinäköinen kuin vanhemmat mallit edustaen 1980-luvun alun tyylisuuntauksia suorakaide etulyhdyllään. Bensatankin koko kasvoi kaksi litraa eli nyt se oli 14-litrainen. Moottori koki myös uudistuksia, vaihteet välitettiin uudestaan, polkukäynnistys poistui kokonaan ja tilalle pelkkä sähköstartti. Teho kasvoi 13 kilowattiin pakoputkia yhdistävän väliputken ansiosta.

CB:n valmistus hiipui tähän Deluxe-malliin, koska oli paljon kannattavampaa valmistaa nuorisolle kaksitahtisia ja tehokkaita kevareita.

[muokkaa] CB125TD Yleisesti

CB-malli on perinteisesti ollut herrasmiespyörä. Vaikka moottori onkin varsin iloisesti kiertävä twin, ei CB silti ole koskaan saavuttanut "rähinäpyörän" mainetta. Vuosikymmenien ajan CB onkin ollut enemmän matkamiesten suosiossa, jotka haluavat luotettavan kumppanin matkalleen ja jolla todellakin onnistuu matkanteko, ja CB:llähän se onnistuu. Honda on kestävä ja luotettava peli, jos sitä vain pitää oikein, eikä se ole kovin janoinenkaan. Ajoasento on myös jopa mukava; Sopivan pysty ettei selkä ja ranteet kipeydy, muttei toisaalta enduromaisen pystykään jolloin takapuoli puutuu nopeasti. Tehot, joilla on myös oma merkityksensä matkantekoon, riittävät jopa jatkuvaan 100km/h marssivauhdin pitoon ellei ole kovakin vastatuuli tai ylämäki. Eikä Honda osoita "puutumisen" merkkejä vaan vetää aina yhtä pirteästi. Vasta jatkuva 110 ja hetkittäin reilu 120km/h matkantaitto alkaa vaatia veronsa ja muutaman kymmenen kilometrin jälkeen ei Honda enää vedäkään niin iloisesti. Tällöin on kahvipaussi paikallaan, jolloin hetken jäähdyttyään CB kyllä jaksaa jälleen taittaa kilometrejä entiseen tapaan.

Bensankulutukseltaan CB on maltillinen; Motorrad-lehti mittasi vuonna -77 T-mallille keskikulutukseksi n.4,6l/100km, mutta allekirjoittanut ei koskaan ole saanut moista kulutuslukemaa cb:llään. Kaupunkiajossa toki tuon verran voi mennäkin, kun konetta vedätetään pienillä vaihteilla suurilla kierroksilla kaasu pohjassa. Matka-ajossa kulutus jääkin sitten roimasti tuon neljän ja puolen alle, itse olen saanut enimmillään n.3,5l/100 ja minimissään n.2-2,5l/100km. Tuohon suurimpaan lukuun kuului jokunen kilometri kaupunkipyöritystä ja loput matka-ajoa, minimilukeman aikana ajoin pelkkää matkaa lähes pysähtymättä.

[muokkaa] CB125TD Ajossa

Ajo-ominaisuudet Hondassa riittää vallan hyvin niille nopeuksille mihin ne on tarkoitettukin. Runko on kestävä ja tukeva, eikä varmasti notku kaarreajossakaan. Ensiasennusrenkaissa on kuulemma hyvä pito jos liikutaan kovapintaisilla teillä, itselläni näistä ei ole kokemusta. Miinusta piikki-cb saa jousituksestaan, joka ovat lähes alimitoitettu pyörän muita ajo-ominaisuuksia silmäillen. Etujousitus toimii kuin ajatus aina alle 80km/h vauhdissa, mutta sen jälkeen tulee esiin sen hitaus, ja rankassa kaarreajossa tuntuma heikentyy. Takana on taas pro-link monojousitus, mutta valitettavasti jousi on jo vakiona kohtuulöysä, eikä siitä löydy minkäänlaisia säätömahdollisuuksia. Yksin ajettaessa takajousitus pelaa vielä jämptisti myös kaarreajossa, mutta viimeistään "kakspäällä"-ajettaessa jousi antautuu ja joka töyssy tuntuu varmasti takamuksessa, eikä kaarreajosta voi rehellisesti väittää nauttivansa "kympillä". Nämäkin ovat korjattavissa olevia asioita, joten jos vain rahaa löytyy niin kannattava sijoitus on hankkia taakse hieman jäykempi jousi tai ainakin sellainen, missä on edes jonkinlaiset säätömahdollisuudet.

Yksinään ajaessa kaarreajo on hauskaa ja mukavaa, vielä yli satasen vauhdeissakin säilyy luottamus pyörään, vaikka etujousitus hieman harmittaakin. Mutta totuudennimissä on mainittava, ettei itselleni ole ainakaan tullut minkäänlaisia fobioita vaikka olenkin joskus ajanut muutamat kaarteet pyörän huippunopeutta, mikä on tehtaan mukaan 125km/h, oma "ennätykseni" on n.131-132km/h mittarinopeutta.

[muokkaa] CB125TD Teknisesti

Moottorina CB:ssä toimii siis ilmajäähdytteinen, tarkasti ottaen 124 kuutioinen rivikakkonen, joka kehittää tehoja jopa 17,5 DIN hv/11500rpm. Kyseessä on takarenkaalta itse penkitetty teho, eli CB lunastaa sen minkä tehdas sille lupaa. Tarkat arvot dynopaperilla ovat 13kW/11 440rpm. Eihän se paljoa enää nykypäivänä ole, mutta kun muistetaan että kyseessä on kuitenkin -80 luvun nelitahti, niin 18hv on varsin kunnioitettava luku. Vielä tänäkin päivänä CB on tehokkain nelitahtipiikki, mitä Suomesta löytyy vakiokuntoisena. Mutta koska tehoja on yli nykyään sallitun 11kW, täytyy kuristamattomat pyörät käyttää kuristettavana, jotta niitä saisi laillisesti A1-kortilla ajaa. Millaiseksi luonne muuttuu sitten kuristettuna?

[muokkaa] CB125TD A1-tehoisena

Oman pyöräni käytin IP-Dynotestissä Maaningalla kuristettavana, koska papereissa oli ilmoitettu kuristamaton teho 13kW. Pyörä kuristettiin kaasukahvan liikettä rajoittamalla, jolloin teho tippui 10,5kW:hen.

Kuristettuna cb todella tuntuu kuristetulta, olkoonkin että vain 2kW puuttuu. Kiihtyvyys on paljon laiskempaa kuin ennen, eikä nopeutta kerry niin paljoa kuin vakiotehoissa. Silti A1-tehoisenkin kanssa elää, sillä luonne ei kovin radikaalisti muutu, vähän laiskemmaksi vain.

[muokkaa] CB125TD Täysitehoisena

CB on voimakas pyörä tt:nä. Eihän se mikään raketti ole 2-tahtisten tapaan, mutta ei sillä jalkoihin jää missään vaiheessa, vaan jopa moottoriteilläkin pysyy urku auki ajaen kohtuuhyvin liikenteen mukana. Kiihtyvyys on nelitahtipiikkien huippuluokkaa; 0-100 vie 13-13.9s lehtien mukaan. 0-50km/h kuluu n.4s. Paikaltaan lähdettäessä huomaa cb:stä puuttuvan kiihdytyspumpulliset kaasuttimet, sekä sen, että kyseessä ei ole mikään matalavireinen peli. Nollasta liikkeelle lähdössä kierroksia tarvitaan n.4000rpm jotta lähtö voi tapahtua sujuvasti, sekä pienen kytkimen luistatuksen. Mutta kunhan liikkeelle on päästy cb vetää puhtaasti heti 2000 kierroksen käyntinopeudesta lähtien jopa vitosvaihteella. Kiihdytyksessä pyörä kelaa vauhtia kahdeksaankymppiin asti todella pirteästi, sen jälkeen kiihtyvyys hidastuu jonkin verran mutta edelleen nelitahdeille kiitettävän hyvin aina reilu 105-110km/h asti jolloin kiihtyvyys käytännössä loppuu lähes kokonaan. Siitä eteenpäin pyörä kiihtyy maltillisesti aina huippunopeuteensa 125-130km/h.

Välitykset ovat cb:ssä vähän pitemmänpuoleiset, ykkösvaihteellaan Honda kulkee 50-60km/h, kakkosella n.80km/h ja kolmosella vähän yli sata, nelosella saavutetaan n.120km/h mittarinopeus, viitosvaihteellaan cb ei enää jaksa vetää kierroksia punarajalle vaan vauhti jää 125-130km/h tuntumaan. Kaikki edellä mainitut eri vaihteiden huippunopeudet on mitattu rajoitinta vasten, mikä aktivoituu n.12 500rpm kohdalla. Matka-ajossa cb:llä ajaa mieluummin 100 alueella kuin 80, sillä varsinainen "tehopotku" tulee vähän jälkeen 7000rpm lukeman, ja vakiovälityksillä kierroksia on 5-vaihteella n.6500-6800rpm, ja tällöin Honda haistaa nopeasti vastatuulen tai vastamäet, minkä taas kuski huomaa vauhdin tippumisena sekä tarpeena pykältää pienempää silmään. 100km/h nopeudessa kierrokset ovat n.8200-8500rpm ja tällöin ei kohtuullisen suuretkaan vastamäet sanottavasti menoa hetkauta, kuten ei myöskään lievä vastatuulikaan.

Eräänä häiritsevänä piirteenä voisi mainita varsin kovat mekaaniset äänet sekä lievät värinät joita alkaa välittyä satulaan ylhäisillä kierroksilla. Pakoäänet on kuitenkin saatu hyvin hallintaan, ja ala-ja keskikierroksilla CB:ssä on mukavan hiljaiset äänet, käyntinopeuden ylittäessä tehopiikin 7000rpm kynnyksen äänet kasvavat samalla, vaikkei pakoäänet vakiona ole missään vaiheessa epämiellyttävät. Matka-ajossa moottorin äänet kuuluvat vielä varsin selkeästi vielä 120km/h vauhdissakin, muttei missään vaiheessa häiritsevänä, koska tuulen suhina kuuluu näissä nopeuksissa jo sen verran kovana ettei juuri muita ääniä kuulu.

[muokkaa] Vinkkejä CB:n omistajalle

Vakiona CB:ssä on 88-kokoiset suuttimet jotka kannattaa vaihtaa ainakin 90-kokoisiin. Ero 88->90 oli ainakin allekirjoittaneen tapauksessa lähes hätkähdyttävä, ja vääntöä sekä tehoa löytyy enemmän suuttimien vaihdon jälkeen. * Ennen ajoa kannattaa Honda lämmittää huolella, sillä kylmä moottori on paljon riskialttiimpi leikkaamaan kiinni, ja ellei leikkaisikaan niin ainakin osien käyttöikä lyhenee paljon. Lämmitä siis pyöräsi huolella, oli se CB tai sitten joku muu. CB:lle sopiva lämmitysaika on n.10min, eikä sitä saisi mielellään käyttää pelkällä tyhjäkäynnillä, vaan rauhallisesti kaasutella 2000-4000rpm välillä. Varsinkin sisäänajossa tämä on tärkeää.
Kuten jo aiemmin mainittiin, takajousi on kannattavaa vaihtaa mikäli rahaa löytyy. Toki vakiollakin pärjää, mutta kahdestaan sillä ei tee mieli kovin pitkiä pyrähdyksiä tehdä, vaan tauko on tarpeen jo 150km kohdalla

[muokkaa] Loppusanat

Mikäli mieli tekee tyylikästä kevaria, joka olisi samalla halpa pitää ja jota ei joudu paljoa tallissa rassaamaan, on CB125 oiva valinta. Nelitahtikone ei ole hurjan tehokas, muttei sillä liikenteen jalkoihinkaan jää, ja nelitahtisuudella on tarjottavanaan mukavan laaja käyttöalue sekä alhainen bensankulutus. Varaosia saa todella runsaasti, ainoastaan imuventtiilit tahtovat olla ongelma, sillä ne joutuu tilaamaan Belgiasta asti. Pakoventtiilejä kyllä saa vaikkapa Stormilta, kuten muitakin moottorin osia. Lähes kaikki yleisimmin hajoavat osat saa suomesta, ja ellei, niin maahantuojan kautta saa vaikkapa Japanista tarvittaessa osia.