Motowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lambretta-logo ® (kopiokielto!)
Lambretta oli Fernando Innocentin 1922 perustaman, sukunimeänsä kantavan milanolaisen metalli- ja monialayhtiön tuotemerkki sen kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja 1947-1972 valmistaneelle haaralle. Nimi Lambretta juontuu Lambrate-nimisestä Milanon lähiöstä jossa tehdas sijaitsi, ja jota halkoi samanniminen joki. Lambretta-nimi on myyttinen Lambrate-joen henkiolento, ja Innocenti valitsi sen käytettäväksi ajoneuvoissaan. Legendan mukaan Innocentin idea rakentaa moottoriajoneuvoja syntyi hänen tutkiessaan toisen maailmansodan pommituksissa tuhoutunutta Milanon tehdastaan, ja tuskaillessaan romun pois kuljettamista, jolloin hän oivalsi maan tarvitsevan pian päättyvän sodan jälkeen moottoriajoneuvoja erinäisiin kuljetustarpeisiin. Sen tulisi olla edullinen, ja tarjota tavanomaista moottoripyörää parempaa suojaa säältä: esikuvana toimivat USA:n sotajoukkojen käyttämät CUSHMAN-skootterit (myös muiden valmistajien samankaltaiset sotajoukkojen mobiliteettia parantaneet kulkupelit).


Lambretta 125 D, 1952
Innocenti antoi suunnittelun toimeksi lentokoneinsinööri, eversti Corradino D`Ascani`lle, mutta Ascani halusi käyttää lentokoneista tuttua, prässättyyn peltiin tukikaariin perustuvaa rakennetta kun taas Innocentin tarkoitus oli käyttää tehtaansa jo hallitsemaa teräsputkien valmistusta skootterissakin (ks. oheinen havaintokuva varhaisesta 125 D-mallista vuodelta 1952). D`Ascani vei suunnitelmansa Piaggio:lle ja niistä syntyi ensimmäinen Vespa vuonna 1946. Innocenti taas siirtyi jatkosuunnittelemaan ajoneuvoansa Caproni-lentokonetehtaan insinööri Césare Pallavicinon kanssa, ja ensimmäinen Lambretta syntyi 1947. Syntyvaiheiden kiista siirtyisi myöhemmin Vespa- ja Lambretta-väen keskinäiseksi naljailuksi. Skootterit aiheuttivat niin Italiassa kuin pian koko Euroopassakin myyntiboomin, ja Lamberttaa valmistettiin Italian päätehtaan lisäksi mm. Saksassa (NSU), Ranskassa (Fenwick), Espanjassa (Serveta), Argentiinassa (Siambretta), ja Intiassa (API, Automobile Products of India). Intia-haara nousisi aikanaan merkittäväksi.


Euroopan nopea vaurastuminen toisen maailmansodan jälkeen tiesi jo 1950-luvun puolestavälistä alkaen suurta menekkikriisiä mp-valmistajille, kun asiakkaat siirtyivät ostamaan edullisia pieniä henkilöautojaan. Moni mp-valmistaja siirtyikin 1950-luvun viime vuosina skootterimarkkinoille, mikä aiheutti ylitarjontaa samaan aikaan, kun myös skootterimyynti alkoi vähentyä. Iso-Britannian BLMC:lle (British Leyland Motor Corporation) jo Morris/BLMC Mini-autoa "CKD"-osasarjoista Italian markkinoille (1965-1975) koonnut Innocenti/Lambretta siirtyi brittiomistukseen vuonna 1971. Valitettavasti BLMC oli tuolloin jo pahasti Iso-Britannian ajoneuvoteollisuutta koetelleiden kannattavuus-, työrauha- ja johtamiskriisien kourissa, ja juuri ostettu Innocenti-Lambretta jouduttiin ajamaan alas jo 1972. BLMC:n taival päättyisi vararikkoon keväällä 1976 ja Innocenti-Minien jatkovalmistukseen (1976-1982) de Tomaso-yhtymän alaisuudessa. Leyland-moottoreiden saannin lakattua Innocent jatkoi de Tomaso-yhtymässä nyt Daihatsu-moottoreilla aina 1992 asti. FIAT:in ostettua Innocentin sen viimeiset ei-Minit valmistuivat 1996 jolloin merkki lopetti.

Lambretta-haara taasen oli jo 1950-luvulta lähtien yhteistyössä Intian valtion omistaman API:n kanssa koonnut eri Lambretta-malleja Intian markkinoille - samantapaisen kovan moottoriajoneuvokysynnän vuoksi mikä oli vallinnut sodanjälkeisessä Italiassa. API jatkaisi Lambretta-mallien tuotantoa, vuodesta 1976 lähtien tuotemerkki-ongelman vuoksi kuitenkin "Lamby"-nimisinä, sillä valtio-omisteinen SIL (Scooters India Ltd.) oli vuonna 1972 ostanut BLMC:ltä tarpeettomaksi jääneet koneet, valmistusoikeudet sekä tuotemerkin. Italialaisten avuin SIL avasi uuden tehtaan intian Lucknow`ssa (Uttar Pradesh-maakunta): jopa valmistuskoneiden ohjekirjat olivat aluksi italiankielisiä. SIL jatkoi Lambretta-mallien valmistusta, ja toimitti myös CKD-sarjoja eri puolilla Intiaa sijainneille kokoonpanolaitoksille. SIL:n skootterivalmistuksen huippuvuodet olivat 1981-1982, ja tuotantomäärien viimein laskettua kannattamattomiksi se lopetti skootterituotannon vuonna 1997. Lambretta-moottoreita SIL käyttää kuitenkin yhä 3-pyöräisissä tavaraskoottereissaan.


Ennätysajot, moottoriurheilu

Vuonna 1948 Luigi Innocenti, perustajan poika, ryhtyi muutostöihin joiden tuloksena yhtiön 125-kuutiosella mallilla ajettaisiin eri nopeus- ja sittemmin luotettavuusennätyksiä. Kevennetyillä ja viritetyillä malleilla ajettiin 11.helmikuuta 1949 Rooman-Ostian välisellä maantiellä kaikkiaan 13 nopeusennätystä, 9 kpl 125-kuutioisille nelivaihteisille ja 4 kpl 175-kuutioisille. Pian näiden ajojen jälkeen, jo maaliskuussa 1949, tehdasjoukkue siirtyi Monthléry`n radalle missä aerodynaamisemmalla etukatteella varustetut Lambretta-skootterit kuljettajinaan mm. Umberto Masetti keräsivät 33 kpl eri ennätyksiä nimiinsä. Vajaata kuukautta myöhemmin tiimi sai nimiinsä myös 48h-ennätyksen, ja keväällä 1950 se ajoi vielä kuusi uutta ennätystä Lambrettalle. Vespan vastattua haasteeseen ilmanvastukseltaan parannetulla koeskootterillaan Lambretta vuorostaan muotoili malliinsa liukkaammat etu- ja sivukatteet sekä pidennetyn perän. Aikavälillä 27.9.-5.10.1950 nämä riistivät Vespalta valtikan ajamalla 22 uutta ennätystä. Ahtimella varustetut 125-kuutioiset Lambretat (16hv@9.000/min) kellottivat viimein kuljettajien Ferri ja Poggi ajamina 195 km/t Monthléry-pääsuoralla ja myöhemmin 201 km/t moottoritiellä Monaco-Ingolstadt välillä (linkki ennätysluetteloon valitettavasti kirjoitushetkellä toimimaton). Ennätykset on toki sittemmin lyöty mm. virityspajojen ajamina.

Ratakilpailuja skoottereilla taas on järjestetty suuremmassa mittakaavassa ainakin Italiassa ja Iso-Britanniassa aina näihin päiviin asti. Juttua tarkoitus täydennellä näiltä osin parempien linkkien löydyttyä.


Iso-Britannian "Mod"-kulttuuri (1960-luku)

"Mod"-tyylin Lambrettoja
Iso-Britanniassa levisi 1950-luvulla päätieverkon varsille perustettuihin "Transport Café"-kahviloihin keskittynyt, moottoripyöräilevän nuorison ajelukulttuuri - hyvin samankaltainen kuin sittemmin 1960- ja 1980-luvun välisenä aikana Suomessakin. Eräs sen keskeisistä paikoista oli Ace Café Lontoossa, ja sen innoittajana oli Yhdysvaltojen "rocker"-kulttuuri mitä mm. Marlon Brandon elokuva 1953 kuvaili (elokuva oli monissa Euroopan maissa pitkään kiellettyjen listalla). Ajelukulttuuriin liittyi kova vauhti ("ton up boys", käsitteestä "ton"=100 mph) ja moottoripyörien rakentelu urheilullisemmiksi kahvila-raasereiksi ("café racer"). Kulttuuri ja pahat onnettomuudet herättivät laajaa tyrmistystä, ja johtivat mm. kypäräpakkoon ja nopeusrajoituksiin. Vastakulttuuriksi syntyi 1960-luvulla "Mod"-liike, missä tyypillisesti pitkään parka-takkiin ja tyylivaatteisiin pukeutunut nuori väki liikkui mittavasti rakennelluilla skoottereilla (ks. kuvaliite): niihin oli lisätty kromiosia, peilejä, lisävaloja ja valkosivurenkaita, ja usein RAF-tyylisiä kokardikuvioita. Rocker/Mod-yhteenottoja kuvataan mm. "The Who"-yhtyeen "Quadrophenia" rock-oopperassa mikä on myös filmatisoitu (Sting eräässä pääroolissa). Lambretta oli skoottereista suosituin merkki Mod-piireissä, joskin myös Vespoja on rakenneltu samantyylisiksi - kulttuuri oli aluksi keskittynyt Iso-Britanniaan, mutta sen tyyliin rakennellut skootterit ovat nykyajan marginaali-ilmiö myös Keski-Euroopassa.


Linkit

  • Lambretta Scooter Museum (Weston-super-Mare, UK, englanniksi) c/o Scooterproducts, 3/2016 alasajovaiheessa
  • Museo Lambretta (Rodano, italiaksi): Homepage
  • Museo Meridionale della Lambretta (italiaksi): Museolambretta


Kuvien, ja osittain tekstinkin vuoksi GFDL:



Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.

GNU Free Documentation License

Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta.

Tämän artikkelin lähde: Wikipedia

Lue lisää GFDL:n käytöstä MotoWikissä...

Varaosat kaikkiin mopoihin Mopo Sportista