Motowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Bonneville Salt Flats on Wendoverissa, USA:n Utah-osavaltion luoteisnurkassa sijaitseva noin 104 km² laajuinen suolajärvi. Se on erillinen itäpuolellaan sijaitsevasta Isosta Suolajärvestä (Great Salt Lake, 2.480-8.500 km² pinta-alallaan maailman kahdeksanneksi suurin suolajärvi, mm. Aral-järven jälkeen), Nimensä Bonneville saa USA:n länsiosia 1830-luvulla kartoittaneen US Armyn upseeri Benjamin Bonnevillen mukaan. Alue on valtiollisessa omistuksessa, ja siten yleisön vapaasti käytettävissä, joskin sitä hallinnoiva Bureau of Land Management (BLM) voi asettaa käytölle rajoituksia.

Järvi on talvikaudella ohuen (tuuman) vesikerroksen peitossa, mutta suolapinta kuivaa aavikoituneen alueen paahteessa kesäisin tasaiseksi kantavaksi pinnaksi. Aluetta suolan teollisen hyötykäytön vuoksi aiemmin vaivannut suolakato (1940- ja 1950-luvuilla peräti 0,91m/vuosi) todettiin BLM:n tutkimuksessa 2006 merkityksettömäksi, joskin kadon vuoksi suolaa käyttävä yritys on ryhtynyt siirtämään suolaa pienemmiltä järviltä Bonneville-järvelle (Salt Laydown Project), millä hyötykäytön aiheuttama kato on pystytty supistamaan lukemaan 5,2 cm/v.

Suolajärven halki kulkee 1910 rakennettu rautatielinja. Järvellä ajettiin autolla ensi kertaa vuonna 1907, ja siellä on jo vuodesta 1912 alkaen epävirallisesti, vuodesta 1914 alkaen virallisesti ajettu nopeusennätysajoja järvestä rajatulla pienemmällä alueella. Se nousi kuuluisuuteen etenkin vuoden 1930 Malcolm Campbellin nopeusennätysajojen jälkeen, sillä ennätysnopeuksien noustetta muut alueet (rantahietikot kuten Pendine Sands tai Ormond Beach/Daytona Beach) ja radat jäivät riittämättömiksi.

Hyvien liikenneyhteyksien vuoksi Bonnevillen suolajärvellä on kuvattu lukuisia elokuvia (mm. Tähtien Sota-sarja).


Bonneville Speedway

Bonneville-suolajärven laajasta pinta-alasta eräs nurkka on osoitettu moottoriurheilun käyttöön, ja kulkee Bonneville Speedway-nimellä. Alue on perinteisesti kunnostettu alkukesästä, ja järven suolapintaan tasoitettiin sekä merkittiin niin 10 mailin eli 16 km pitkä suora nopeusennätyksiä varten, kuin 10-12 mailin ovaali tai ympyrämuotoinen 10-12 mailin eli 16-19km pituinen erillinen rata matka-ajoennätyksiä varten. Valittu pituus riippui suolapinnan kunnosta.

Bonnevillessä on kesän-syksyn aikana järjestetty perinteiset viisi yleistä suurkilpailua, joista tunnetuimpia ovat elokuun puolivälissä järjestettävä Speed Week-suurkilpailu, syyskuinen World of Speed-kilpailu, sekä kauden päättävä World Finals lokakuussa. Lisäksi järjestetään vain moottoripyörien ennätysajoihin tarkoitettu Bub Motorcycle Speed Trials elokuun lopussa, sekä nopeusennätysten ajamista varten syyskuinen Mike Cook ShootOut. Suurkilpailujen lisäksi suolajärvellä on toki kuukausitapahtumia (ajokaudella), pienempiä kilpailuja sekä yksityisiä ajotapahtumia.

Suolakadon hidastuttua korvaustoiminnan vuoksi on moottoriurheilun käyttämä alue kärsinyt ainakin vuosina 2014 ja 2015 rankoista talvisateista, ja niiden aiheuttamista maanvyöryistä, jotka osittain ylsivät rata-alueelle. Siksipä ennätyssuoran pituutta jouduttiin ko. vuosina lyhentämään jyrkästi 2,5 mailiin (4 km) Speed Week-suurkisassa yleensä käytetyn 9 mailin (14 km) sijaan.

Joitain merkittäviä ennätyksiä

  • 1935 Sir Malcolm Campbell ylitti Blue Bird-autollaan ensi kertaa 300 mailin (484,6 km/t) nopeuden
  • 1948 ylittyi viritetyllä Vincent Black Lightning-sarjamoottoripyörällä Roland "Rollie" Freen uimahousuissa ja uimalakki päässä ajamana 150 mailin tuntinopeus (absoluuttinen mp-ennätys oli ylittänyt tuon lukeman jo aiemmin): legendan mukaan Freen aiemmat yritykset asiallisessa suojapuvussa (mutta myös päin maaten ajettuna) olivat jääneet hitusen vajaiksi 150 mailin lukemasta: viimeistä yritystään varten Free riisui siksi ilmavastuksen minimointina nuo suojavarusteet, ja aatamin asussa ylitys viimein onnistuikin (150,313 mph). Ennätysajosta otettu kuva päätyi LIFE-lehden kanteen, ja siitä on muodostunut eräs mp-historian ikonisin valokuva
  • 1963 Craig Breedlove ylitti Spirit of America-autollaan 400 mph-rajan (407,447 mph)
  • 1965 samainen ylitti autonsa Sonic 1-versiolla jo 600 mph-rajan (600,601 mph, eli 966,574 km/t)
  • 1970 Gary Gabelich ylitti Blue Flame-autollaan tuon maagisen 1.000 km/t (1001,67 km/t)
  • 2016 Roger Schroer nosti Venturi Buckeye Bullet 3-sähköautolla ennätyksen lukemaan 341,4 mph eli 549,43 km/t

Linkkejä


Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.

GNU Free Documentation License

Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta.

Tämän artikkelin lähde: Wikipedia

Lue lisää GFDL:n käytöstä MotoWikissä...

Varaosat kaikkiin mopoihin Mopo Sportista