Motowiki
Hyvin tärkeä sytytysjärjestelmän osa on sytytystulppa, joka joutuu toimimaan erittäin epäedullisissa ja rasittavissa lämpö- ja paineolosuhteissa. Ennen kuin sytytystulppaa lähden käsittelemään tarkemmin, on heti aluksi syytä todeta eräs nykyaikaan liittyvä tärkeä seikka, joka koskee sytytystulpan väriin perustuvia analyysejä. Kokenut asentaja ja virittäjä on vuosien myötä oppinut tekemäään hyvinkin pitkälle meneviä johtopäätöksi mm. sytytystulppienlämpöarvon sopivuudesta ja seossuhteesta sytytystulppien värin perusteella. Tämän värin saa aikaiseksi nimenomaan polttoaineen seassa oleva lyijy. Nykyään ollaan kuitenkin yhä yleisimmin siirtymässä lyijyttömän bensiinin käyttöön, ja tällaista polttoainetta käyttäessä eivät tulppien väriin perustuvat analyysit ole enää läheskään yhtä päteviä. Lyijyttömällä bensiinillä ajettaessa tahtovat sytytystulpat, kuten myös palotila ja männän pää pysyä aina tasaisen tummina. Jäljempänä käsiteltävät sytytystulppien ulkonäköä koskevatkin siis ainoastaan lyijyllisellä polttoaineella käytettäviä moottoreita.
Sytytystulppien lämpöarvoista puhuttaessa käytetään usein termejä kuuma ja kylmä tulppa. Kumaa sytytystulppa johtaa lämpöä hitaasti pois elektrodeistaan ja vastaavasti kylmä tulppa nopeasti. Sytytystulpan lämpöarvon määräävät ensisijaisesti sen eristinjalan pituus sekä elektrodien materiaali. Kuumassa tulpassa on pitkä eristinjalka, jolloin myös lämmön kulkureitti on pitkä. Kylmässä, muutoin samanrakenteisesssa tulpassa on eristinjalka vastaavasti lyhyt. Käytettävän eristinjalan pituus riippuu myös tulpan elektrodin lämmönjohtavuudesta eli lähinnä valmistusmateriaalista. Mitä kuumempi sytytystulppa on, sitä paremmin se pysyy kartattomana, mutta toisaalta sitä helpommin se aiheuttaa hehkusytytyksiä moottoria raskaasti kuormittaessa. Sytytystulpan toiminta-alueen tulisikin olla mahdollisimman laaja, jotta tulppa pysyisi karstattomana hitaassa ja kevyessä ajossa, muttei kuitenkaan kuumenisi liikaa. Sytytystulppien valmistajat tekevätkin jatkuvasti kehitystyötä yhä parempien ja toiminnaltaan laaja-alaisten tulppien aikaansaamikseksi. Muun muassa elektrodien valmistusmateriaalina on kokeiltu mitä erilaisempia aineita kuten hopeaa, kuparia, platinaa, kultaa ja palladiumia. Lämpöarvoltaan oikea sytytystulppa löydetään parhaiten kokeilemala ja tulpan ulkonäköä tarkastelemalla (muistettava huomautus lyijyttömästä polttoaineesta). Ennen tulppien irrotusta ja tarkastusta on ajoneuvolla ajettava vähintään 10 km täydellä kaasulla ja suurella nopeudella ja sammutettava moottori välittömästi tämän jälkeen. Lyhyetkin joutokäynnit ja pienellä kaasulla ajot muuttavat nopeasti väriä siten, ettei luotettavaa analyysiä voi tehdä.
