Sisällysluettelo
Skyteam ST50-3 Enduro
Taustatietoa
Skyteamin mopomallistoon kuuluu PBR:n ja Monkeyn lisäksi myös uusi malli, ST50-3 Enduro, joka on jalostettu ST-125:sta mopokäyttöön. Mopossa on lisenssillä valmistettu, ympäri maailmaa tunnettu Honda Monkeyn kopiomoottori, johon on asennettu sähköstartti, kuten monessa muussakin mopossa. On rekisteröity kahdelle. Skyteam tulee siis Kiinasta, tässä linkkiä: http://www.skyteam.cn
Pyörää myydään sekä enduro- että supermotomallina (TR ja SM). Nyt HobbyHall on alkanut myymään samaa laitetta nimillä SOLIFER ENDURO (vastaa uudenmallin TR-mallia) ja SOLIFER SUPERMOTO (vastaa USD Supermotoa).
Vuodelle 2007 Skyteam uudisti mallinsa. Pieni erä USD-erikoisvarusteltuja malleja saapui Tampereelle, joita ei tosin enää ole saatavilla. Nyt tilalla on uudistettu malli. Näistä lisää alempana.
Moottoria
Moottorina on siis Monkeystä tuttu nelitahtimoottori, mallia 139FMA, jossa on samat tekniset tiedot kuin tässä Hondan koneessakin. Tehoa on 2,3 kW ja kaasuttimena DENI 17mm, jonka kurkun halkaisija on 17mm x 13mm (vastaa 13mm kaasutinta). Imukaula on halkaisijaltaan 21mm, mutta melko huonon muotoinen, liian korkea. Itse imukanava on vain 14mm sekä pakokanavakin melko pieni. Ilmanpuhdistimessa on tiheä kangas ja harva metalliverkko, ja se sijaitsee kaasarin ja toisen putsarikotelon välissä, joka on tyhjä ja käytössä vain kevarimallissa. Venttiilit ovat saman kokoiset kuin 87- mankeissa, eli imuventtiili on 19mm ja pako 16mm ja nokka melko jyrkkä sekä kuulalaakeroitu. Sytytystulppa on NGK CR7HS. Vaihteita on neljä, joista yksi on alaspäin ja kolme ylöspäin.
Kuristus ja viritys
Kuristuksia on metallilätkä putsarissa, mutta tämä tai tämän poisto ei vaikuta tehoihin oikeastaan yhtään. Putkessa on katalysaattori melko alussa, mutta se ei kurista ollenkaan. "Hukkaputki", eli katalysaattorin hapetin, on turha laite tässä pyörässä. Sen poisto ei auta mitään, parantaa ehkä ulkonäköä tarkkasilmäisimpien osaltaÄänenvaimennin on melko läpihengittävä. Honda Monkeyn viriosat käyvät lähes poikkeuksetta suoraan kiinni ja myös sen viritysohjeet pätevät. Periaatteessa voidaan sanoa, että suuri koko ja paino ovat kuristavat tekijät tässä mopossa. Huhujen mukaan uudemmissa malleissa imukaulassa on prikke/sormus, joka kuristaa. Se pois, ja tarkistus, että suutin on kokoa 70. Jossei ole, vaihda.
Eturatas on 13-piikkinen ja takaratas 62. Ketjut ovat jakoa 428, lenkkimäärä 140, ja Monkeyn eturatas ei käy näihin ketjuihin, vaikkakin akseli on samanmuotoinen ja kokoinen. Sopiva eturatas löytyy Honda CRF150-krossista, JT Sprocketin tilausnumero JTF-274.
Pikkuvirityksenä kanavien suurentaminen ja suurempi kaasutin, kuten Dellorton 16mm virityskaasutin, auttavat hieman kiihtyvyyteen, mutta suurempi sylinteri ja erityisesti sylinterinkansi ovat melkein ehdottomimpia piristyksiä, jotta Skyteam saadaan kulkemaan myös ylämäet ollenkaan hyytymättä.
Suurempana virityksenä, "STAGE II", toimii Motorpowerin 50cc -> 70cc-päivityssarja, joka sisältää 70cc sylinterin, männän, tiivisteet ja erikoisen, suurempiventtiilisen kannen (joka on SE varsinainen tehonlähde). Kyseinen kansi menee suoraan kiinni "uudemmmanmallin" Honda Monkeihin ja vastaaviin laitoksiin. Samaan syssyyn Dellorton 20mm kaasutin, kunnon imukaula ja esimerkiksi hyvin hengittävä Pipercrossin ilmansuodatin. Unohtamatta 14-15-piikkistä eturatasta.
Pelkkä 72cc-sylinterisarja (ILMAN KANTTA) ei jaksa tuoda tälle laitteelle hurjaa tehonlisää. Monesti se jopa on hinta/teho-suhteeltaan reippaasti huonompi kuin ehdotettu "STAGE II"
Hallintalaitteet
Edessä hehkulamppu (35W/35W) ja erittäin ruma valomaski. Vasemmalla kahvalla on valokytkin, töötti, vilkut ja kaukovalovilkkunappulat. Oikealla puolella tappokytkin ja sähköstartti.
Mittaristossa on nopeusmittari 0-80 km/h (oikeastaan 140 km/h asti, mutta peitetty tarralla) ja kierroslukumittari 0-11000 rpm asti. Rundikellossa on myös vaihdevalot 1-2-3-4-5, mutta ne ovat käytössä vain kevariversiossa.
Merkkivaloina on vasen ja oikea vilkku, pitkät valot ja vapaavaihde. Mittariston alla on myös virtalukko asennoin ON-OFF-parkkivalot. Myös ryyppy on käden ulottuvilla mittareiden alapuolella.
Pyörästä löytyy perinteinen bensahana, jolloin menoveden loputtua voidaan siirtyä reilunkokoiselle varatankille. Kulutus on pientä (jopa alle 3 litraa / 100 km) ja tankki suuri, reilu 8 litraa.
Keula on melko järeä, kevaritasoa, pumppujen halkaisija 41mm ja malliltaan Paiolia vastaava. Levyjarrut ovat melko tehokkaat, myöskin laatumerkki AJP:ltä kopioidut, sekä edessä että takana. Jarrut ja jousitus ovat melkein parempia kuin monessa eurooppalaisessa mopossa, ja tarjolla on jopa FOXin iskunvaimenninta pyörään.
Ajettavuus
Suuren kokonsa ansiosta pyörä on mukava ajaa eikä pahemmin erotu eurooppalaisista ulkoapäin. Vakiona hieman laiskanpulskea laite, mutta se seikka on korjattavissa. ERITTÄIN mukava ja vakaa ajaa sekä kaupungissa että sen ulkopuolella.
Iskunvaimennus ja jousitus on järjestetty erittäin toimivasti, Paiolin 41mm keula ja nestevaimenteinen takaiskunvaimennin. Kestää suurempiakin hyppyjä ja ryteikköä, kunhan ei kalliolta alas pudota.
Kone lähtee käyntiin aina ensimmäisellä polkaisulla ja poikkeuksetta sähköstartillakin. Ryyppyä ei tarvitse antaa ja konetta ei edes tarvitse paljoa lämmittää, melkein voi heti lähteä liikkeelle.
Erilaisuus
Mopona tämä eroaa muista ainoastaan äänissä. Nelitahtisuus saa mopon kuulostamaan isommalta kuin mitä todellisuudessa on. Ulkonäkö jakaa paljon mielipiteitä.
Huhujen tukahduttamiseksi huomautan, että tämä sekoitetaan Kinroadin enduroihin, jotka valmistetaan eri tehtaalla, ovat pienempiä, halvempia, laadultaan huonompia (vanhemmat) ja vähemmin varusteltuja.
Skyteam ST50 USD
Tämä erikoismalli sisältää melkoisen määrän hienouksia. Kultainen USD-keula, digitaalimittaristo ja uudentyyppiset etuvalot tekevät tästä pyörästä varustukseltaan yhden täydellisimmistä. Myyntierä kuitenkin loppui Motorpowerilta, mutta ei hätää, pyörää myydään Solifer Supermotona.
Jos haluat luksusta ja kaikkia mahdollisia herkkuja mopolta, tässä on juuri sinun moposi.
Skyteam ST50 malli 2007
Skyteam uudisti TR- ja SM-mallinsa. Supermotomalli sai punaisen värityksen, kun taas Enduro pysyi mustana. Ulkonäköä on parannettu uudella MMX-tyylisellä etuvalolla, mustilla vanteilla ja piparijarrulevyillä. Vilkut ovat vaihtuneet kirkkaista oranssein lisäkuvuin kokonaan oransseiksi, sillä värikuvut olivat halkeilleet liiallisen kiristämisen myötä. Mittaristosta poistui kierroslukumittari, joka aiemmin osoittautuikin heikoksi lenkiksi kärvähtämisherkkyytensä takia. Moottori on tuettu paremmin. Eturattaan koko saattaa huhujen mukaan olla vaihtunut pienempään, jotta säilyttäisiin sopivissa nopeuksissa.
Uusi malli on siis melko varteenotettava vaihtoehto, tyyppiviat on korjattu.
Päätössanat
Tässä on hyvä ja kestävä nelitahtienduro pienelle budjetille. Näitä markkinoi MotorPower, joka sijaitsee Tampereella ja Vantaalla. Motorpowerin osoite on tässä: http://www.motorpower.fi
