Mika Ahola sijoittui Hondallaan neljänneksi hallienduron maailmancupin loppupisteissä. Sarjan kolmas ja viimeinen osakilpailu ajettiin Madridissa, jossa cupin voittoa kotiyleisönsä edessä juhli KTM:llä kisaava espanjalaiskuljettaja Ivan Cervantes.

Cupia alusta alkaen hallinnut Cervantes sinetöi voittonsa noukkimalla Madridin finaalieristä voiton ja kaksi toista sijaa. Cervantesin lisäksi Aholan edelle loppupisteissä ehtivät puolalainen KTM-kuljettaja Tadeusz Blazusiak ja Hondalla kisaava italialainen Fabio Mossini.

Kaksinkertainen maailmanmestari Ahola kuittasi Madridin kolmesta finaalierästä tililleen sijat 9, 8 ja 3. Niiden tuomat pisteet riittivät kuudenteen sijaan.
- Vähän jäi hampaankoloon, myönsi viime kaudella cupissa kolmanneksi sijoittunut Ahola.

“Cup-arvokin on liikaa tällaiselle pelleilylle!”

Kokenut Ahola, 36, lähti Barcelonan ja Genovan osakilpailujen jäljiltä Madridiin jaetulta kolmannelta sijalta, mutta tällä kertaa tiimikaveri Mossini veti pitemmän korren.
- Olen iloinen Mossinin puolesta, mutta myös sitä mieltä, että maailmancup ei ansaitse tällaisenaan tosiaankaan MM-arvoa. World Cup-arvokin on liioittelua tällaiselle pelleilylle, jyrähti varsin rauhallisena tunnettu Ahola.

Aholan mukaan ruuhkaisella halliendurolla on pahimmillaan vain vähän tekemistä todellisen kilvanajon kanssa.
- Siitä on kilvanajo kaukana, kun esteille muodostuu ruuhkaa ja vaihtoehtoina ovat joko odottaa, työntää tai oikaista. Ratoja pitäisi helpottaa, sillä “actionia” on jo varmasti riittävästi, kun kaikki kilpailijat lähtevät puomilta samaan aikaan matkaan.

Järjestäjät ovat ottamassa tällä tahdilla kuljettajia suuremman roolin itselleen.
- Yksin ajaessa radat on aina helpompia. Järjestäjät eivät vielä tajua sitä, kuinka paljon rata kuluessaan ja vesiesteen veden kulkeutuessa kriittisiin paikkoihin vaikeutuu. Toisaalta sitten ei osata reagoida riittävän nopeasti, kun näitä ruuhkapaikkoja syntyy, toteaa Ahola.

Ahola ei tuntenut omantunnon tuskia

Madridissa Aholan osalta odotukset olivat tosin korkeammalla tältäkin osin, kunnes karu totuus jälleen paljastui kisan edetessä.
- Järjestäjä oli sama kuin Barcelonassa. Rata oli alkuun hyvä, sopivan tekninen, mutta ei liian vaikea. Ajoin pohjat ensimmäisissä yhdistetyissä treeneissä ja aika-ajoissa. Kaikki näytti siis hyvältä finaaleja ajatellen.

Ensimmäinen finaalierä käynnistyi kuitenkin kohtalokkaasti cupin ainoan suomalaiskuljettajan osalta.
- Onnistuin sammuttamaan koneen puomin kaatuessa ja jäin viimeiseksi. Pääsin kuitenkin muiden perään nopeasti ja ohittelin hitaampia ja parantelin asemia, kunnes sekä kivikossa ja tukkipinolla oli kuskeja jumissa. Siten minäkin jäin jumiin, kun ei ohikaan päässyt.

Toisen erän luonne oli Aholalle pitkälti ensimmäisen toisinto.
- Otin huonon startin, mutta ohittelin heti ja olin hyvissä asemissa, kunnes sitten mokasin omiin nimiini. Sen jälkeen olin taas lirissä niiden hitaampien kanssa.

Kolmannessa ja samalla koko cup-kauden viimeisessä finaalierässä Ahola otti osittain kovemmatkin kuviot käyttöön sääntöjen sallimissa puitteissa.
- Startti ei ollut vieläkään hyvä. Pystyin kuitenkin vähän ehjempään ajoon ja kun tukkipinolla oli ruuhkaa, niin kiersin suoraan sivusta koko pinon. Tein liikkeen sen sijaan, että olisin ajanut sekaan, kaatunut, työntänyt ja vasta sitten kiertänyt sivusta koko pinon. Oikomistahan se suoraan sanoen oli, mutta en ollut ainoa, joka näin teki tai joutui tekemään, perusteli Ahola.

Vastaavaa oli nähty kärkikuljettajien osalta jo aiemmissakin kisoissa.
- Genovasta oli muistissa kahden viikon takaa Blazusiakin oikaisutapaus. Hän ajoi helpolla rataosuudella ulos, eikä viitsinyt palata samasta paikasta takaisin, vaan kiersi seuraavat esteet, jotta pystyisi pääsemään taas edelleni. FIM:n juryn jäsenkin oli sitä mieltä, että menettely oli ihan suotavaa, joten en tuntenut omantunnon tuskia tällä kertaa kiertää ruuhkaantunutta estettä, sanoi Ahola.

MM-sarja saapuu kesällä Suomeen

Ahola oli huojentunut saatuaan maailmancupin urakkansa päätökseen.
- Onneksi voin nyt alkaa keskittyä MM-sarjaan ja Italian mestaruussarjan osakilpailuihin. Ajamme alkavalla viikolla testejä koko tiimin voimin Gironan liepeillä.

Ahola voitti italialaistiimin väreissä vuonna 2007 pitkän ja menestyksekkään uransa ensimmäisen henkilökohtaisen maailmanmestaruuden, jota hän juhli enduro 2-luokassa. Viime vuonna vastaava mestaruustahti jatkui puolestaan 1-luokassa.

Kahdeksan osakilpailuviikonvaihdetta käsittävä MM-sarja käynnistyy 21.-22. maaliskuuta Portugalin Penafielissa.

Suomi palaa enduron MM-kartalle 13.-14. kesäkuuta, jolloin kauden puoliväli saavutetaan Riihimäellä.

Hallienduron maailmancupin loppupisteet, 3/3 osakilpailua :
1) Ivan Cervantes Espanja, KTM 117, 2) Tadeusz Blazusiak Puola, KTM 99, 3) Fabio Mossini Italia, Honda 57, 4) Mika Ahola Suomi, Honda 52, 5) Xavi Galindo Espanja, KTM 49, 6) Dougie Lampkin Iso-Britannia, Beta 48, 7) Thomas Oldrati Italia, KTM 38, Graham Jarvis Iso-Britannia, Sherco 28, 9) Alessandro Botturi Italia, Honda 25, 10) Greg Evans Iso-Britannia, KTM 22.