Honda Shadow

mustavi kirjoitti:No renkaiden rungothan sen painon kantaa, eli valitset oikean koon, kantavuusindeksin ja nopeusluokan. Renkaissa on kyl tuntuvia ajettavuuseroja. Sisärenkaissa tunnetut laatumerkit ovat varma valinta (Metzeler, Misukka jne.), mutta kai muutkin tunnetut merkit myös Kauko-Idästä (Duro jne.) ovat ok. Paksunahkaisempia krossi- tai heavy duty-sisäkumeja ei taida saada kustomiin sopivaa kokoa, mutta ei niitä kyl mun mielestä tarvitakaan.

Nyt on valittuna renkaiksi Metzelerin Marathon Ultrat. Eteen 19" ja taakse 15". Mutta sisäkumien kanssa on pää sekaisin. Tuumakoon ymmärrän, mutta sitten ei olekaan mitään käryä kuinka leveää paksua kumia tarvii, millaisella venttiilillä (keski, sivu, kulma) ja lisäksi varmaan on syytä uusia vannenauha. No siinäkin oikea tuumakoko menee vanteen mukaan, mutta mikä leveys/paksuus on sopiva.

Olisko näihin kellään ohjetta?

1) Sisäkumi

on samaa kokoa kuin palttookin, tai kokoa pienempi (venyy sopivaks). Liian isoa ei kannata asentaa, koska se voi jäädä ryppyyn... eli olis aikapommi. Olis myös suositeltavaa pestä prätkä huolellisesti ennen sen viemistä pajalle renkaanvaihtoa varten, jotta likaa (esmes kuraan tarttuneita pikkukiviä) ei joudu renkaan ja sisärenkaan väliin - rullausliikkeen vuoks tällainen kivi (tai ruuvitavara, tai mitä ihmeellisimmät sinne joutuneet esineet) saattaa ehtiä hiertää sisäkumin puhki... eli jäät taipaleelle. Metzelerin ohje on vaihtaa sisäkumi etupyörällä joka vaihdossa, takapyörällä joka toisessa vaihdossa... mutta ainakin itse ajelin 4 vaiko 5 takarenkaan vaihtoväliä eli n. 50.000km alkuperäisellä Dunlop-sisäkumilla, koska en löytäny siitä mitään ihmeempiä vaurioita/hiertymiä eikä vielä edes ihmeempää venymistä. Se 10 vuoden ohjeellinen käyttöikäraja voi siis ylittyä, museopeleissä se ylittynee useimmiten roimasti.

2) Venttiilimalli

90 asteen venttiili käy 3 tuuman tai leveämpään vanteeseen. VT600:n etuvanne lie kapeampi kuin tuo 3 tuumaa, eli valitse sisärengas suoralla venttiilillä. Takarenkaassa olis syytä valita tuo 90-asteinen, koska 15-tuumainen vanne on ahdas (jarrurumpu, prätkän runko-osat, sivulaukut jne.): huoltoaseman tavallisen paineastian varrellista suoraa täyttösuutinta ei saa istumaan kunnolla/tiiviisti venttiiliin edes 125-Varjossa eli ainoastaan letkumalliset täyttölaitteet istuvat 15-tuumaisen suoraan venttiiliin kunnolla. Taitettuun venttiiliin käy mikä tahansa suutin. Jos VT600:ssa on takana rumpujarru on venttiili helpompi asentaa vasemmalle (kardaanin puolelle, myös pois pyörän ajon jälkeen tulikuumista pakoputkista), mutta siihen pääsee paremmin käsiksi oikealta puolelta (pyörähän on sivutuen varassa kallellaan vasemmalle). On ihan hyvä ajatus käyttää venttiileissä tiiviitä metallikorkkeja, mieluiten mallia missä on venttiilineulaan käyvä haarukka-jatke, eli sillä saa tarvittaessa vaihdettua tärveltyneen/tukkeutuneen/vuotavan neulan uuteen.

3) Vannenauha

on tarkoitettu suojaksi sisärenkaalle, mikäli pinnan päät nousevat esiin niiden kiristysnipoista. Paksu kuminen vannenauha on se oikea ratkaisu, ja rengasta vaihtaessa sen voi ottaa irti tarkastusta varten. Yleensä se kestää vuosikymmeniä. SEN SIJAAN renkaanvaihdon yhteydessä on järkevää poistaa vanteesta ruostenokareita tai -harjanteita mitkä kasvavat itsekseen hiljalleen, ja mitkä siten voisivat vaurioittaa sisärengasta (esimerkiksi uusi rengas asentuu erilailla kuin vanha, ja harjanne voi leikata sisärenkaaseen viillon. Rengasta itse vaihtaessa on se etu, että ruosteenpoistot ynnä muut tarkastukset ja huollot voi tehdä itse (tulevat tehdyiksi), kun taas useimmat liikkeet tekevät vain vaihdon ilman hienouksia. Olis esimerkiksi hyvä hioa pistoakselit öljy/vesihiomapaperi-yhdistelmällä (lika ja hapettumat pois), jättää pintaan kevyt öljykalvo, jolloin akseli lähtee ilman väkivaltaa irti esimerkiks jos joutuu korjailemaan rengasta tien poskessa. Rumpujarrun voi puhdistaa ja jarrukengät tsekata, ynnä niitänäitä muita pieniä töitä. Tarkalla pidolla ja hoidolla oleva prätkä toimii yleensä ilman häiriöitä ihan älyttömiin km-lukemiin tai ikävuosiin asti... ainakin jos tankissa lukee Honda

4) Tietopankkijuttu "Rengas-FAQ" ( http://www.motot.net/wiki/Rengas_FAQ )

Ainiin, nyt kun muistin hieman häpeillen...kirjoittelin muinoin tarpeettoman pitkän, kapulakielisen ja jaarittelevan (minkäs ihminen itelleen voi ) tietopankkijutun rengasaiheesta, syystä että ne ovat ajopelin ja tienpinnan yhdistävinä monessa suhteessa mopon/prätkän tärkein osa. Rengasvika on eri tutkimuksissa aiheuttaja #1 kuolemaan johtaneissa mp-onnettomuuksissa, joiden syy oli tekninen vika - eli on oikeesti tärkeää huolehtia, että renkaat ovat aina hyvässä kunnossa. Tieliikennelakikin velvoittaa.

Täytyis varmaan joskus ottaa projektiks selventää ja lyhennellä tota tekelettä... tai parempi ehkä että joku muu asiantuntevampi tekee sen.

Välillä taas pikku-Varjon kuulumisia. Tuli viime viikolla heitettyä kahtena päivänä noin 750 ja 250 km työluonteiset päiväkeikat 21v-wanhuksella Savoon ja Hämeeseen, joiden myötä 66.000km tuli täyteen. Kummallakin oli sovitun miittiajan takia mennessä aikapainetta, ja onnekkaasti tuuletkin myötäisiä, eli motariosuudet sai lasettaa ajoittain 125-130 km/t mittarinopeudella - olisko ehkä reilu 110 km/t aitoa, jolla pysyi motarillakin monien autojen/pakujen matkavauhdissa. Olis kai ajoittain pystyny vielä kepittään pikkuvinkkeliä alamäkeen hiukan kovempaa, mutta se alkaa parkua ikävästi ylikierrosten tuntumassa. Taas tuli todettua miten matkatahti vaikuttaa kulutukseen, eli motarilla/valtatiellä vinkkeli vei tankilliselle laskettuna reilut 4,7l/100km, rauhallisesti maisemareittejä palaillessa kuitenkin enää vajaa 3,5l/100km tankillisella. Pidemmällä keikalla menomatka meni helposti Googlen aika-arviossa, vaikka pari kertaa palvoin Camel-jumalaani, ja lopulta vara-ajan kuluttamiseks pystyin ottamaan viimeiset siivut aika rauhallisena kesäajeluna. Olin ensin ajatellu mennä Bimotalla (mitä itse asiassa oon myymässä, tai vaihtamassa isohkoon kustomiin), mutta jopa piikkisohva on reissaillessa mukavuudeltaan ylivertainen, ja mutkaisilla pikkuteillä parannetulla alustallaan paljon kevyempi paiskoa mutkasta toiseen kuin nopea mutta vähän kankea hypersportti. Bimotalla on myös jotenkin masentavaa lasettaa sallittua 100/120, kun se pystyis ihan turvallisesti, mukavasti ja vaivattomasti niin paljon enempään. Täytyis kai muuttaa Saksaan, missä on "vapaat nopeudet vapaille kansalaisille"

mustavi kirjoitti:1) Sisäkumi

on samaa kokoa kuin palttookin, tai kokoa pienempi (venyy sopivaks). Liian isoa ei kannata asentaa, koska se voi jäädä ryppyyn... eli olis aikapommi. Olis myös suositeltavaa pestä prätkä huolellisesti ennen sen viemistä pajalle renkaanvaihtoa varten, jotta likaa (esmes kuraan tarttuneita pikkukiviä) ei joudu renkaan ja sisärenkaan väliin - rullausliikkeen vuoks tällainen kivi (tai ruuvitavara, tai mitä ihmeellisimmät sinne joutuneet esineet) saattaa ehtiä hiertää sisäkumin puhki... eli jäät taipaleelle. Metzelerin ohje on vaihtaa sisäkumi etupyörällä joka vaihdossa, takapyörällä joka toisessa vaihdossa....

2) Venttiilimalli

90 asteen venttiili käy 3 tuuman tai leveämpään vanteeseen. VT600:n etuvanne lie kapeampi kuin tuo 3 tuumaa, eli valitse sisärengas suoralla venttiilillä. Takarenkaassa olis syytä valita tuo 90-asteinen, koska 15-tuumainen vanne on ahdas (jarrurumpu, prätkän runko-osat, sivulaukut jne.): huoltoaseman tavallisen paineastian varrellista suoraa täyttösuutinta ei saa istumaan kunnolla....

3) Vannenauha

on tarkoitettu suojaksi sisärenkaalle, mikäli pinnan päät nousevat esiin niiden kiristysnipoista. Paksu kuminen vannenauha on se oikea ratkaisu, ja rengasta vaihtaessa sen voi ottaa irti tarkastusta varten. Yleensä se kestää vuosikymmeniä. SEN SIJAAN renkaanvaihdon yhteydessä on järkevää poistaa vanteesta ruostenokareita tai -harjanteita.....

4) Tietopankkijuttu "Rengas-FAQ" ( http://www.motot.net/wiki/Rengas_FAQ )

Ainiin, nyt kun muistin hieman häpeillen...kirjoittelin muinoin tarpeettoman pitkän, kapulakielisen ja jaarittelevan (minkäs ihminen itelleen voi ) tietopankkijutun rengasaiheesta....

Kiitos Mustaville oleellisesta infosta. Täytyy myöntää, että en jaksanut lukea tuota infopakettia juurikin sen laajuuden vuoksi. Mutta nyt on ilo ajella uusilla kumeilla kesäkeleissä. Eikä sadekaan oikeastaan haittaa hyvien renkaiden vuoksi, mutta eipä vedessä oikein viitsi ajella.

Ulkokumeissa siis päädyin Metzeler ME888 Marathon Ultra renkaisiin. Eteen 19" ja taakse 15". Meinasin ostaa verkosta ensin pienemmän hinnan vuoksi, mutta päädyin kuitenkin hankkimaan ne Tampereen Storm motorilta, kun toimitusaika oli pari päivää eikä 5-30 päivää niinkuin verkossa. Lisäksi Stormilta on tullut osteltua muutenkin kamaa ajoittain. Sen verran täytyy kannattaa "paikallista" toimijaa, että se palvelee minua harrastuksessani jatkossakin.

Vannenauhat olikin ongelma. Oikeastaan eteen löytyi helposti oikeankokoinen nauha renkaiden yhteydessä, mutta taakse oli haaste löytää oikeaa. Itse asiassa lopulta piti päätyä 14" kokoiseen, kun isompaa ei löytynyt mistään heti. Myyjä vakuutteli, että kyllä se vannenauha sen verran venyy, mutta leveys voi olla haaste. Kuulemma Gorilla teippiä voisi tarvittaessa käyttää täydentävänä suojana.

Sisäkumit löytyi myös helposti sopivat Stormilta ulkokumien yhteydessä. Eteen tuli suoralla venttiilillä ja taakse 90-asteen kulmaventtiili.

Vein pyörän tutulle huoltomiehelle sovittuna aikana ja jäin itse paikalle oppipojaksi. Vanhat renkaat tuntui olevan yllättävän tiukasti kiinni vanteessa. Ainakin eturenkaan osalta joutui työstämään irrottamista astetta kovemmalla voimalla, että se irtosi vanteesta. Lopulta, kun rengas ja sisäkumi oli poistettu, niin syykin oli melko näkyvä. Ruostetta oli kertynyt kohtuullisesti. Lisäksi vannenauha edessä oli aivan hirveässä kunnossa. Toki se oli ehjä, mutta olemukseltaan muistutti enemmän vanhaa teippiä kuin kumia. Joustavuus ja näppituntuma ei ollut lainkaan kumia muistuttava. Vanne puhdistettiin suht huolellisesti ruosteesta teräsharjalla ja paineilmalla. Uusi vannenauha ja kumit meni rivakasti paikalleen.
Takarenkaalla ei olut niin isoa haastetta irrota vanteelta. Se ei myöskään ollut juurikaan ruosteessa ja vannenauha oli yllättävän hyvässä kunnossa. Itse asiassa uusi vannenauha olisi ollut aivan liian kapea vanteelle joten vanha jätettiin paikalleen.

Nyt on siis rengashuolto tehty ja hyvillä mielin saa ajella sen suhteen. Myöhemmin toki ilmeni tankin polttoainevuoto, joka omaksi ilokseni saatiin omin voimin kuntoon, kun oli riittävä määrä avustajia ja oikeita työkaluja.

Seuraava projekti on nyt vaihtaa satula. Uusi on hankittu, mutta asennusta vaille valmis. Samalla ajattelin asentaa juuri hankkimani Cobrra Nemo 2 ketjuvoitelijan paikalleen.

Joo, pinnavanteellisissa sisäpuolista ruostumista ei oikein voi välttää. Kokeilin joskus 125-Varjossani vanteista ruosteita poisteltuani laittaa vahaa pinnanippojen juureen ikään kuin tukkeeks, ettei pesu- tai sadevedet pääsis sitä kautta läpi... mutta tulokset oli ristiriitaisia, eli kondenssivettä kertyy kuitenkin ja ruostepoistoa saa harjoitella silti. Vanneteippiä en ole viitsiny laittaa, ajatellen sen pois saamista ja liimajäänteiden poistotarvetta vaik asetonilla. Kumisissa vannenauhoissa ikä tietenkin hapertaa ne ennen pitkää, mutta hyvä kun löysit ratkaisun.

Mutta mitenkäs tuo ketjuvoitelu... olin eläny käsityksessä, että VT600 olis kardaanivetoinen isompien Varjojen tapaan. Eli siis kuitenkin ketju? Ainakin 125-Varjossa olen huomannu reissupainotteisessa ajossa, että halvimpia vahvistamattomia ketjuja on syytä välttää: niissä on paha taipumus venyä... ja kun ne venyessään eli löystyessään alkavat vielä piiskata voi venyminen olla progressiivista. Itselläni halpaketju ei ehtiny nousta takarattaalta (ensimmäisellä omistajalla niin oli käyny, ja svingi nirhaantunu), ehdin huomata ongelman aivan viime tingassa - ketju siis roikkui jo aivan velttona ratasvälillä. Tällä hetkellä mulla on O-rengasketju, aikaisemmin käytin ylikokoista X-rengasketjua (nimi siis ketjurullien ja linkkien välissä olevista tiivisteistä, mitkä pitää voiteluaineen sisällä ja lian ulkona) mikä oli todella helppo... ei juurikaan tarvinnut välikiristelyjä pitkilläkään (yli 1000km) reissuilla. Laatu maksaa toki... mutta hinnan vastineeks ei tarvi koko ajan panikoida ketjun kiristelyä/rasvaamista, ja kulutuskestävyys on kuin eri planeetalta (halpis kesti hädin tuskin 10.000km, kun ylikokoinen X-rengas 30.000km... ja otin sen pois vain koska suunnitteilla oli pitkä Norjan reissu, sen jäätyä aiottua lyhyemmäks vaihto oli lisäks vielä turha). Taidankin muuten laittaa sen takaisin paikalleen, nyt kun asia muistui mieleen... luultavasti siinä on elämää vielä jotain 20.000km. Ketjun automaattirasvauksessa on ainakin aiemmin (Scott Oiler) vähä nuristu, että Scott-voiteluöljy on tyyristä, ja että sitä kuluu runsaasti (ehkä säätöjuttu)... ainakin itse oon pysyny perinteisissä ketjurasvoissa.

Paljon mukavia kilometrejä Sinulle ja Varjolle!

mustavi kirjoitti:Joo, pinnavanteellisissa sisäpuolista ruostumista ei oikein voi välttää. Kokeilin joskus 125-Varjossani vanteista ruosteita poisteltuani laittaa vahaa pinnanippojen juureen ikään kuin tukkeeks, ettei pesu- tai sadevedet pääsis sitä kautta läpi... mutta tulokset oli ristiriitaisia, eli kondenssivettä kertyy kuitenkin ja ruostepoistoa saa harjoitella silti. Vanneteippiä en ole viitsiny laittaa, ajatellen sen pois saamista ja liimajäänteiden poistotarvetta vaik asetonilla. Kumisissa vannenauhoissa ikä tietenkin hapertaa ne ennen pitkää, mutta hyvä kun löysit ratkaisun.

Mutta mitenkäs tuo ketjuvoitelu... olin eläny käsityksessä, että VT600 olis kardaanivetoinen isompien Varjojen tapaan. Eli siis kuitenkin ketju? Ainakin 125-Varjossa olen huomannu reissupainotteisessa ajossa, että halvimpia vahvistamattomia ketjuja on syytä välttää: niissä on paha taipumus venyä... ja kun ne venyessään eli löystyessään alkavat vielä piiskata voi venyminen olla progressiivista. Itselläni halpaketju ei ehtiny nousta takarattaalta (ensimmäisellä omistajalla niin oli käyny, ja svingi nirhaantunu), ehdin huomata ongelman aivan viime tingassa - ketju siis roikkui jo aivan velttona ratasvälillä. Tällä hetkellä mulla on O-rengasketju, aikaisemmin käytin ylikokoista X-rengasketjua (nimi siis ketjurullien ja linkkien välissä olevista tiivisteistä, mitkä pitää voiteluaineen sisällä ja lian ulkona) mikä oli todella helppo... ei juurikaan tarvinnut välikiristelyjä pitkilläkään (yli 1000km) reissuilla. Laatu maksaa toki... mutta hinnan vastineeks ei tarvi koko ajan panikoida ketjun kiristelyä/rasvaamista, ja kulutuskestävyys on kuin eri planeetalta (halpis kesti hädin tuskin 10.000km, kun ylikokoinen X-rengas 30.000km... ja otin sen pois vain koska suunnitteilla oli pitkä Norjan reissu, sen jäätyä aiottua lyhyemmäks vaihto oli lisäks vielä turha). Taidankin muuten laittaa sen takaisin paikalleen, nyt kun asia muistui mieleen... luultavasti siinä on elämää vielä jotain 20.000km. Ketjun automaattirasvauksessa on ainakin aiemmin (Scott Oiler) vähä nuristu, että Scott-voiteluöljy on tyyristä, ja että sitä kuluu runsaasti (ehkä säätöjuttu)... ainakin itse oon pysyny perinteisissä ketjurasvoissa.

Paljon mukavia kilometrejä Sinulle ja Varjolle!

Joo 600 kuutioiset on ketjuvetoisia. Erikoista silleen, että vanhemmat 500:set on kardaani ja samoin 750:set ja siitä isommat on kardaanilla, mutta nämä "välimallin mopot" on ketjulla.

Luin myös tuosta ScottOilerista, että se tosiaan tiputtaa öljyä ketjuille aina, kun pyörän moottori on käynnissä. Ja säätämisessä on omat juttunsa. Itse hankin simppelimmän ratkaisun Cobrra Nemo2:sen. Siinä itse käännetään säädintä, kun halutaan voitelun alkavan, Se kestää noin 3 minuuttia ja sen ajan suositellaan rauhallista ajoa. Ajattelin, että sopii omaan ajoon hyvin, kun kotiin tullessa on enemmän 40km/h rajoitettua tietä, niin silloin on hyvä voidella. Ja ketjutkin on lämpimät. Toki muistaminen on sitten eri juttu. Siihen on apuna se, että ottaa tavaksi aina tankkauksen yhteydessä tehdä se voitelu.
Tuossa valitsemassani järjestelmässä on se hyvä puoli, että on ns jousipaineella toimiva. Silloin ei lämpötila vaikuta öljyn valumiseen vaan se "painetaan" letkusta pihalle tasaisesti. Ei myöskään tarvitse kytkeä virtalähteeseen ta tehdä mitään kytköksiä tai liitoksia pyörän letkuihin. No aika näyttää kuinka hyvin voitelu sitten alkaa pelittää, kun systeemi on asennettu. Varmaa on, että paremmin se toimii ainakin kuin nyt käsipelin tehtynä. Siinä on laiskuus ja unohdus huolehtinut liian harvasta voitelusta.

Jos nostais tätä taas

Ajokausi 2020 lie aikalailla lopussa. Varjon mittarissa nyt reilu 67.000km, hauskoja ajoja >3.500km (ja Bimpellä vajaa 500km). Öljyt täytyy vielä vaihtaa, kun reissuajossa moottorista huuhtoutunu noki on mustannu vanhat smöröt... ei voi jättää niitä talvehtiin moottoriin. Ketju täytyy talvella uusia, mutta yllättäen 8 vuotta vanha GS-akku jaksoi vielä koko kesän... pitäisköhän ihan piruuttaan katsoa mitenkä monta vuotta se jaksaa vielä. Onko kevarikustomeja vielä liikenteessä, vai haahuileeko setä täällä ihan itsekseen?

E: Tossa englantilaisen EVO-autolehden entisen omistaja-päätoimittaja Harry Metcalfen urheiluautojen esittelyvideoa katsellessa ("Harry`s Garage"-kanava, Ferrari 812 Superfast) hän mainitsi mielenkiintoisen ranskalaisen Guide Logis-kirjasen, mihin on kerätty itsenäisten majoitusyrittäjien toimipaikkoja. Opaskirjoja on 2 sorttia, Guide Logis arkisemman tasoisille paikoille sekä Guide Logis d`Exception-opas erikoisemmille (lue: sikakalliille) majapaikoille Ranskassa. En itse vielä tilannu, mutta jos kiinnostaa tilaussivusto olis: https://www.logishotels.com/en/give-the ... res-guides (englanninkielinen versio). Varmaanhan matkailumaista on saatavilla vastaavia opaskirjoja kuin meren mutaa, mutta ko. suosittelija yleensä tietää mitä tekee Shadowlla kertyny pikkuajoista jo muutama sata km lisää: ei pysäköintiongelmia stadissa eikä bensaakaan kulu kuin muutama höyrypilvi. Mun puolesta eurotalvi sais jatkua vaan

E2: Lexus Lefan ohella sairain auton pakoääni lie V10-moottorisessa Porsche GT:ssä(kin). Tässä Jay Lenon tuore video omastaan: https://www.youtube.com/watch?v=nWTsDSzbGag.

E3: Syy miksi Saksan autobaanalla ei vaihdeta ohituskaistalle ennen kuin on katsottu TARKKAAN onko joku saavuttamassa kovalla vauhdilla. Tässä siis tilanne MB430E Lorinserin näkövinkkelistä, 255km/t taulussa kun noin 4.00 kohdalla Fiat Toopelo lähtee änkeämään eteen. Noin 4 sekuntia myöhemmin Mese ohittaa vanin onnekkaasti vapaana olleen oikean kaistan kautta, ja jarrutuksesta huolimatta edelleen yli 190 lasissa. Rajoittamattomalla autobaanan pätkällä Mersu siis ajoi täysin laillisesti tuota vauhtia... eri asia oliko kaahaaminen fiksua keli (tihku) ja liikenne huomioiden. https://www.youtube.com/watch?v=5n8dPL74OM4

Varjosta ei sen suurempaa sanottavaa. Eurotalven ansiosta pikkuajeluja on voinu jatkaa, mutta nyt kun se on seissy useita päiviä alkaa huomata (tuntua), että akku väsähtää. Täytyy siis käydä hankkimassa uus, kun en viitti irrotella satulaa jotta akkua vois välillä latailla. Onhan se jo täysin palvellu, oliko hankittu 2011 vai 2012. Tais olla la/su luvassa jotain +5 eli joulukuulle melkein hellettä

E4: Sadesään "innoittamana" tässä linkki/juttu kuuluisasta La Jument-majakan kuvasta, missä vartija kurkkaa ovesta juuri kun valtava aalto iskee majakkaan - hän ehti pelastua. Majakka löytyy siis Ranskan Bretagnen niemimaan kärjessä Quessant- eli Ushant-saaren Atlantin puoleisesta lounaiskulmasta. https://celticlifeintl.com/la-jument/ Merenkulun kannalta myrskyisä, karikkoinen ja vuolaan vuoroveden alue on historiallisesti ollut erittäin vaarallinen. Vanha merimieslaulu kuuluukin synkästi:

« Qui voit Ouessant voit son sang - ken näkee Quessantin näkee verensä
Qui voit Molène, voit sa peine - ken näkee Molènen näkee tuomionsa
Qui voit Sein, voit sa fin - ken näkee Seinin näkee loppunsa
Qui voit Groix, voit sa croix - ken näkee Groixin näkee ristinsä »

Nimet ovat saaria Cap Finistèren niemimaiden seudulla: Quessant ja Molène pohjoisen, Sein ja Groix eteläisen niemenkäjen edustalla. Tämä nyt tietenkin hyvin tärkeää tietoa... ööh, justiinsa prätkävoorumissa ja Luojan & muidenkin unohtaman kevarikustomin ketjussa Tai sitten on vaan kustomistilla liian vähän järkevää duunia tai kirjoiteltavaa.

E5: Pitipä viime viikolla hakea halpa akku Varjoon (ihan ajamalla, kun oli jotain 4-5 astetta), kun vanha oli tuntunu jo jonkin aikaa heikolta. Enemmän ollu lyhyttä ajoa vaan viime ajat, ja ilmeisesti nyt keli kääntyy talvisemmaks. Millyardilta tuore video hänen vuoden 2001 Kawasaki Z1 1600 V8-prätkästä: https://www.youtube.com/watch?v=sjxiHLZdSGw

E6: Dokkari levyjarrun kehitystyön tehneestä Norman Dewisistä ja Sir Stirling Mossista joka ajoi hänen kanssaan 1952 Mille Migliassa... olivat menossa mitalisijoille kun ajoivat tiellä olleisiin kiviin, ja Jagge XK C-Type kilpurin pyöränripustus hajosi. Hyviä kommentteja mikä koukuttaa kuskia kilpaa ajaessa, ja toki dokkari on tärkeä siksikin, että Moss ja Dewis ehtivät kuolla (90- ja 98-vuotiaina) ennen kuin se ehti valmiiiksi. Haastateltavana myös F1-kommentaattori, britti Murray Walker eli "Muddly Talker", ja pari muuta fossiilia: https://www.youtube.com/watch?v=OVnyRa79EA0 (32:16 min).

E7: Mersu-ihmisille kiva dokkari merkittävistä Mersuista: https://www.youtube.com/watch?v=3p2SGiosvv0. Mikä onni, että Emil Jellinekin tyttären nimi oli "Mercedes"... eikä esimerkiks iki-ihana "Hjördis"

E8: Välillä Jay Lenon autotallin prätkävideo: https://www.youtube.com/watch?v=1sAdlTbUoJ0 , tällä kertaa Suzuki RE-5 Wankel-prätkä. Näitä tais olla useita Suomen rekisterissä, eikä ole kuin vuos-pari kun tällainen oli ulkoilutettavana.

E9: FEMA lausuu, ettei mp-vuosikatsastelu paranna liikenneturvallisuutta. Toivottavasti nyt edes Suomessa jatkettaisiin höperöjen hysteerikkotätien vastustamista ankarasti ja ikuisesti. Täällä Suomessa prätkien onnettomuustilastot ovat tainneet kaunistua, enpä tosin ole seurannu kehitystä. https://www.femamotorcycling.eu/motorcycle-inspections/

E10: Sveriges Motor Cyklister "Bra tänkt"-esitelmä 16s PDF (vuosmallia 2012 kait) ladattavissa täältä: https://www.regeringen.ax/sites/www.reg ... ankt_0.pdf jos ketään kiinnostaa. Tulipa vaan vastaan ihan muita asioita etsiskellessä.

E11: Moottoripyöräilijöiden henkilövahinkojen määrä on lähes puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana, kertoo Liikenneturvan tilastokatsaus 22.1.2021: https://www.liikenneturva.fi/sites/defa ... goista.pdf (ai juu ja kausi 2021 avattu Varjolla kun kävin laiskuri lähi-huoltoasemalla säätämässä rengaspaineet (liian laiska pumppaamaan, "Yep. I`m a slacker"), ja samalla kaupassa).

E12: Noniin, eilen 3.3. vähän kunnollisempi kauden avaus, stadissa +8 Tielaitoksen taulun mukaan. Huvitti kun kahteen kertaan synty pitkät juttelut, kun pikkukustomin krominkiilto kait houkutteli kanssaihmisiä. Oli mukavaa, mutta ennuste uhkaa takatalvella. Muitakin 125-pelejä oli jo liikkeellä... sitä se kevään aurinko tekee