Viilaustopic

Yleisesti ottaen voin todeta vain että tiukoissa vehkeissä ennakko on pienillä kierroksilla enemmän kuin suurilla kierroksilla, joka voi ehkä tuntua oudolta.

Liittynee juuri tähän turbulenttisuuteen ja muihin tekijöihin, kun palonopeus muuttuu? Elikkäs tän teorian kanssa suurempi turbulenttisuus --> suurempi palonopeus.

Löysin aika mielenkiintoisen sivun http://www.stuntbase.com/forum/kb.php?m ... print=true Jokunen portmappi.

Saako pakoaukko olla suurempi putken puolelta kuin sylinterin sisältä?

Mihinkäs suuntaan niitä apupakoaukkoja suunnataan? Tarkoitus olis Poweriin tehdä kolme pakoa, eikä ole mallipyttyä mistä lunttia... Eli siis pystysuuntausta tässä ensivaiheessa ja sitten vaakasuuntauskin kiinnostaisi.

Omia arvioita asiasta:
Powerissa pääpakoaukko on vaakasuorassa, joten helppo olisi laittaa samaan suuntaan nämä pienet apuaukotkin. Mutta sitten taas pakoaukkohan saisi sojottaa kantta kohti, eli jospa ne apuaukot sihtaisi sinne pääaukon pysyessä vaakasuuntaan. Ainakin päähuuhtelut pysyisivät tällöin paremmin suunnassa, ei olisi karkailuvaaraa niin paljon. Se vain vähän arveluttaa, että tuleeko aukosta tällöin liian hajanainen ja huuhtelu sotkeentuu sen ansiosta.

Vaakasuuntaus taas melko luonnollisesti tulee suoraan taaksepäin, mutta taas jos suuntaisi keskemmälle, saataisiin vähän tiiviimpi aukkokokonaisuus. On vaan asteen verran hankalampi kairata kiero kanava apupaolle...

Eihän se suuntaus tässä "imupuolella" ole niin tarkka, kun se paine-ero lähtee kuitenkin tasoittumaan melko tasaisesti suhteessa etäisyyteen aukosta.

En usko että tulee se homma toimimaan jos pakokanavaa ei tee kokonaan uusiksi. Alkureiän poraaminen on aika mahdotonta jos on mutkapako. Ja lisäksi kun se pakokanava sais olla jotakuinkin 20-30 astetta alaviistoon, menee vanhan pakokanavan säilyttämismahdollisuudet nolliin. Lisäksi ainakin 60cc:ssä ja sitä isommissa tarvitsee pytyn oikealle puolelle (mutkapaon ulkokurvinpuoli) täytehitsata jonkinverran. Sinne pinnapulttien taakse.

Itsekin olen suunnitellut lisäpakoaukkoja Metrakit hm 70 sylinteriin. Voiko tällöin alkukäyrää lyhentää, kun voisin ainakin kuvitella sylinterin paineen laskevan nopeammin ja imuvaikutuksen alkaminen aikaisemmin olisi suotuista?

NukkuMatti kirjoitti:Saako pakoaukko olla suurempi putken puolelta kuin sylinterin sisältä?

Jos putki on tarkoitettu sille pytylle niin varmasti on myös suunniteltu toimimaan ilman pykälää.

Varmasti saa, mutta virtausnopeus hidastuu kun halkaisija suurenee. Jos putki on vaikka 30mm ja pakoaukon loppu 26 niin itse viilaisin pakoaukkoa ettei jää kynnystä

Höspö kirjoitti:

NukkuMatti kirjoitti:Saako pakoaukko olla suurempi putken puolelta kuin sylinterin sisältä?

Jos putki on tarkoitettu sille pytylle niin varmasti on myös suunniteltu toimimaan ilman pykälää.

Varmasti saa, mutta virtausnopeus hidastuu kun halkaisija suurenee. Jos putki on vaikka 30mm ja pakoaukon loppu 26 niin itse viilaisin pakoaukkoa ettei jää kynnystä

Pakoaukko on samankokoinen kummastakin päästä. Ajattelin vaan että onko siinä mitään järkeä että avartaa putken puolelta niin, ettei siihen jää niitä kynnyksiä

Postailin samat jutut projutopikkiinkin mutta kait tää tännekki kelpaa

betan projutopikki kirjoitti:Elikkä syksyllä löysin ylimääräisen pevun 60cc plusun pyttylaatikosta, ja kun se oli vieläpä viilaamaton niin mokoma kovasti kismitti. Otin siinä sitten rälläkän käteen ja hieman leikkelin mokomaa:

http://www.motot.net/galleria/kuva31295/

Eilen illalla sitten haalasin isomman kompuran pajalle ja annoin vingun laulaa pari tuntia yhteen putkeen, saatiin kaiketi melko kelvollinen kolonalku läppäventtiilille. Pyttyyn olis tarkotus tuon läppäohjatun imupuolen lisäksi värkätä suora pako.

http://www.motot.net/galleria/kuva31294/
http://www.motot.net/galleria/kuva31296/

Jossain vaihessa syksyllä oon näköjään väsännyt jonkinlaisen reedvalve stufferin Aquan venaan. En vain tiedä että missä se mokoma on, kun olin unohtanut koko höskän (löysin vain kuvia kamerasta...)

http://www.motot.net/galleria/kuva31297/

Mulla on nyt kiinni street magicissä viilattu vakio pytty (en siis tiedä kuka on viilannut), toimii muuten hyvin mutta tahtoo antaa tehoa kunnolla vasta sitte ku on vauhtii yli 50km/h.

Kyllä parjää 40+ ku sillo viel riittää piikkiä niin paljon että jaksaa, niin ajattelin että voiko olla että viilaaja on tehnyt pytystä sellaisen, että antaa tehoa ja vääntöä vasta korkeammilla kierroksilla?

Reetuhai2 kirjoitti:Mulla on nyt kiinni street magicissä viilattu vakio pytty (en siis tiedä kuka on viilannut), toimii muuten hyvin mutta tahtoo antaa tehoa kunnolla vasta sitte ku on vauhtii yli 50km/h.

Kyllä parjää 40+ ku sillo viel riittää piikkiä niin paljon että jaksaa, niin ajattelin että voiko olla että viilaaja on tehnyt pytystä sellaisen, että antaa tehoa ja vääntöä vasta korkeammilla kierroksilla?

Streetmagikkihan on variaattorivehjes? Jos varia ei ole kunnolla säädetty, niin se pitää kierrokset liian matalana niin kauan, että välityssuhde on "tapissa" (pisimmillään). Sen jälkeenhän välitykset ei enää voi pidentyä, jolloin nopeus kasvaa enää moottorin kierrosluvun noustessa. Ei se homma välttämättä täsmälleen noin mene, mutta variaattorivialta haiskahtaisi. Kierrosluvun pitäisi kyllä olla suurinpiirtein sama koko kiihdytyksen ajan

Anteeksi että sotken tei viilausta, mut jäykemp vp jousi kii ja ehkä rullii köykäsimmiks
Jatketaa viilauksest

Meneekö viilaus näin: jos viilaat pakoaukkoa sivuille päin, niin mopo rupeaa vääntämään paremmin, kiihtyvyys paranee ja myös kierrokset.

Jos viilaat pakoaukkoa ylöspäin niin kierrokset ja teho lisääntyvät, mutta vääntö häviää samalla pieniltä kierroksilta eli tehoalue siirtyy isoille kierroksille ja ajaessa huomaa paremmin ns. tehopiikin, eli mopo rupeaa kiihtymään tietyillä kierroksilla räväkämmin kuin muilla kierroksilla.

Jos viilaat imuaukkoa sivuille päin niin vääntö kasvaa ja kierrokset lisääntyvät.

Jos viilaat imuaukkoa alaspäin niin moottorin imu ajoitus kasvaa ja kierrokset lisääntyvät, mutta esipuristus huononee ja bensa ei pääse niin hyvin männän päälle kuin ennen viilausta.

Ja jos viilaa pyttyä/mäntää niin huononeeko niiden kestävyys (paljonkin?).
Kannattaako mäntää edes viilata, kuten lyhentää männähelmaa pakoaukon puolelta?

Ja jos laskee kantta niin kannattaa siis käyttää 98:a mutta rasittaako koneen osia paljon?

Oon näitä tietoja yrittäny kalastaa muttaku ei mistää löydy niin kiitos paljon vastaajille.

E: Jos sitten viilaa pakoaukkoa sivulle että kiihtyvyys ja väännöt paranee, nouseeks nopeuski?

Meneekö viilaus näin: jos viilaat pakoaukkoa sivuille päin, niin mopo rupeaa vääntämään paremmin, kiihtyvyys paranee ja myös kierrokset.

Jos viilaat pakoaukkoa ylöspäin niin kierrokset ja teho lisääntyvät, mutta vääntö häviää samalla pieniltä kierroksilta eli tehoalue siirtyy isoille kierroksille ja ajaessa huomaa paremmin ns. tehopiikin, eli mopo rupeaa kiihtymään tietyillä kierroksilla räväkämmin kuin muilla kierroksilla.

Karkeasti ottaen kyllä. Kannattaa kanssa ne huuhtelun ajotukset tarkistaa, ja säätää nekin suunnilleen sille kierrosalueelle, jolle pakoaukonkin meinaat viilata.

Jos viilaat imuaukkoa alaspäin niin moottorin imu ajoitus kasvaa ja kierrokset lisääntyvät, mutta esipuristus huononee ja bensa ei pääse niin hyvin männän päälle kuin ennen viilausta.

Liian pitkän ajotuksen kanssa imuaukossa ongelmaksi tulee myös se, että seosta alkaa virrata takaisin kaasariapäin, ja tämän vuoksi sylinterin täytös pienenee. En tiedä oliko sama asia kuin mitä sanoit, mutta tulipahan sanottua jollei ollut.

Ja jos viilaa pyttyä/mäntää niin huononeeko niiden kestävyys (paljonkin?).

Ei lyhene, jos pitää järken mukana viilauksessa, eli tekee jonkinlaisen kompromissin tavoitellun tehon, ja sen kestävyyden kanssa. Tietenkään nuo High End-viilatut koneet ei kovin kauaa kestä, niin kuin ei myös kestä pilalle viilatut koneet.

Ja jos laskee kantta niin kannattaa siis käyttää 98:a mutta rasittaako koneen osia paljon?

Kiertokangen laakereita enimmäkseen taitaa rasittaa. Wanhoissa tuntureissa (jossa koneremppa tehty vuonna seppo ja ismo) alkaa tuo kiertokanki klappaamaan hyvin äkkiä sen jälkeen jos kantta menee laskemaan. Mutta jos hyvässä kunnossa se kiertari on, ja konetta remontoitu ja huollettu aina kun on ollut tarvis, sen pitäisi kestää hyvin.

Kannattaako mäntää edes viilata, kuten lyhentää männähelmaa pakoaukon puolelta?

Kannattaa, mutta ei noin.

Oon näitä tietoja yrittäny kalastaa muttaku ei mistää löydy

Kirjoista sitä tietoa löytyy.

Tuo nyt kannattaa ensiksi lukea:http://www.moto-hame.fi/index.php?main_page=product_info&products_id=4028

Kun olet ensimmäisen lukenut, lataa ja lue sen jälkeen tämä: http://www.mediafire.com/?4i1zjehymyi

Noissa kirjoissa on tarpeellinen tieto. Tuossa ekassa kirjassa annetaan todella vähän käytännön ohjeita, laskukaavoja ja tämmäsiä viilaamiseen, mutta kirja toimii hyvänä alustuksena tuolle toiselle kirjalle, eli Tiittasen kirjalle.

Jos sitten viilaa pakoaukkoa sivulle että kiihtyvyys ja väännöt paranee, nouseeks nopeuski?

Nousee,mutta ajoitus on tärkeämpi kuin leveys.

Kyllä silti näissä Tunturin ja PVn vakiopytyissä se nopeus nousee huimasti jo pelkästään leveyttä viilaamalla.


Saanko kysyä että mitä pyttyä nyt meinaat alkaa viilaamaan?

No en oo viel iha varma, mul on ylimääränen streetin pytty mut se on uutena varmaa aika kallis ja sit mul on noita tunturi sportin pyttyjä muuta ei oo niihi sopivii mäntii tai ainakaa männänrenkaita ni en voi koittaa että toimiiko. Ja miten sitä mäntää sit kannattaa viilata?

Ja lähinnä eka haluisin tota vääntöö ja kiihtyvyyttä, mutta kun en tiedä vielä huuhteluista mitää, ku vaikka kuin oon ettiny ni en oo viel mitää löytäny. Ja monessa paikassa sanotaan että ei kannata alottelijan noihi huuhteluihi mennä koskee. Mutta käykö toho viilaaminee 180 hiekkapaperi?

Ja mikä olis viimeistelyy hyvä? Tänää oon menos varaosa liikkeeseen varmaa hakee tunturin männän renkaat niin voi samal ostaa sitä hiekkapaperii. Ja olisko joku pieni metalliviila käytännöllinen?

Ja mul on siinä streetis viel iha vakio alkuperänen kampura ja laakerit, jos niitä ei kukaa oo vaihtanu ja niillä on ajettu kohta vaa 8tkm. Joski ne on silti 12 vuotta vanhat. Mut ei oo välystä ainakaa mun mielest yhtää.