Viilaustopic

sempron kirjoitti:http://www.motot.net/galleria/kuvat/3/23398_medium.jpg

Eli himmeillä ympyröillä kohdat joita sitten muokkailen + sitten sivuhuuhteluiden lähtöjä.

Ensinnäkin lohkoissa aika kivan näköiset valuvirheet , sitten seuraavana tuollainen ahdistava reunus ja viimeisenä liian pieni takahuuhtelun lähtö. Arvauksia vaikuttaako huomattavasti pienet avarrukset sylinterissä

Mulla kävi mielessä että hankit laadukasta epoksia ja täytät sillä lohkoa mieluummin kuin otat pytystä tavaraa pois paljon. Siten säilyy huuhtelukanavien supistuma vakiona, joka lienee noissa pytyissä jo hyvä asia (jossain tunassa se kanava itsessään saattaa ahdistaa jolloin avaraminen olisi jopa suositeltavaa). Eli siis huuhteluiden lähtöjen pitää olla tarpeeksi isot, muttei liian isot. Ite oon käyttäny Bisonin kemiallinenmetalli-epoksia, sitä mikä on kaikkiin moottorijuttuihin tarkotettua. Ja eipähän tarttee pelätä että huuhteluvirtauksien painotus muuttuu.

Ja taasen, jos imun puolelta huuhtelulähtöjä pitää kairata pois, niin siitä vain. Kuten monesti, jonnekkin lisätään tavaraa ja jostain otetaan pois. Eikä sitä helmaa kannata IHAN turhaan mennä kaventelemaan, aina kapeempi männänhelma = huonontunut kestävyys.

Betaversio kirjoitti:Eikä sitä helmaa kannata IHAN turhaan mennä kaventelemaan, aina kapeempi männänhelma = huonontunut kestävyys.

Helman kavennushan jää tosiaan turhaksi jos siihen sen epoksivalun tekee.

Joittenkin mielestä se kestävyys saattaa heiketä, kun sielä on jotain liimamällejä irtoilemassa

Siis vakiopytty on tehokkaampi kuin tuo airsal ja luulenpa että vakiopytty istuu paremmin lohkoihin.

(mitä tarkoitat tarkalleen helmalla? )

Lienee parempi merkkailla tussilla siihen airsaliin kohdat joissa ahdistaa ja katsoa hiukan myöhemmin se loppuun (etten nyt tee mitään väärin. Tällä kertaa en haluaisi oppia kantapään kautta (kuten että laihat seokset= huonompi juttu ))

Absoluuttisesti paras tapa nuo kohdistukset olis tehdä sillain että lohkot on irti toisistaan. Silloin voi sovittaa lohko kerrallaan pyttyyn, ja näkee heti mistä pitää ottaa, ja työstäminenkin on helppoa.

Ja saman tien arvaan ettei kukaan jaksa hommaa noin tehdä.

Sarvi-Perkele kirjoitti:Absoluuttisesti paras tapa nuo kohdistukset olis tehdä sillain että lohkot on irti toisistaan. Silloin voi sovittaa lohko kerrallaan pyttyyn, ja näkee heti mistä pitää ottaa, ja työstäminenkin on helppoa.

Ja saman tien arvaan ettei kukaan jaksa hommaa noin tehdä.

Mutta mullahan on lohkot irti toisistaan (?). (onhan edellisellä sivulla kuvakin jonka vähän aika ennen sen pistämistä olin ottanut)

E. Takahuuhtelussa lohkolla ja airsalilla eroa karvan vajaa 3mm

Jaa no niinhän sulla tosiaan on! Sitten se homma kannattaa tehdä mahdollisimman hyvin. Tosin siinä vaiheessa kysymykseksi nousee että kannattaako lohkoja muuttaa tiettyä pyttyä varten missä määrin, parempi olisi varmaan muokata pyttyä mahdollisuuksien rajoissa.

Saako tommosessa 2osasessa pakoaukossa viilata ne molemmat röörit neliön mallisiksi(tietenkin viisteet reunoille), vai pitääkö niitä pyöristää niin kuin 1 osasessa aukossa? Mänänrenkaiden kestävyyttä siis ajattelen.

kuulostaako tuo 3mm liian paljolta ottaa pelkästään takahuuhtelusta?

Slerpa_ kirjoitti:Saako tommosessa 2osasessa pakoaukossa viilata ne molemmat röörit neliön mallisiksi(tietenkin viisteet reunoille), vai pitääkö niitä pyöristää niin kuin 1 osasessa aukossa? Mänänrenkaiden kestävyyttä siis ajattelen.

Eikait se väliripa mitään fysiikanlakeja muuta, mekaanisen kestonkaan suhteen...

Itellä oli kanssa tuo pytty ilman lohkoihin koskemisia Arrowin pakoputkistolla ajoin minkä ehtisin (ennenku kampikammion stefa petti ja lämmönnousun seurauksena tulpan posliinieriste irtosi tulpasta) ja ainakaan tolla yhdistelmällä ei saanu mitään tehoja irti. Millä putkella sun on tarkotus ajaa? Muistaakseni tossa oli kans aika pieni toi pakoaukon aika-ala, että ite lähtisin varmaa viilaamaan sitä pakoaukon kattoa suoremmaksi, jopa ehkä rahtusen korkeemmaksi.

nigoo kirjoitti:Itellä oli kanssa tuo pytty ilman lohkoihin koskemisia Arrowin pakoputkistolla ajoin minkä ehtisin (ennenku kampikammion stefa petti ja lämmönnousun seurauksena tulpan posliinieriste irtosi tulpasta) ja ainakaan tolla yhdistelmällä ei saanu mitään tehoja irti. Millä putkella sun on tarkotus ajaa? Muistaakseni tossa oli kans aika pieni toi pakoaukon aika-ala, että ite lähtisin varmaa viilaamaan sitä pakoaukon kattoa suoremmaksi, jopa ehkä rahtusen korkeemmaksi.

Jos mulle puhuit niin Tk:n kanssa ajelen vastaisuudessakin. Lohkot jää siihen että valuvirheitä tasoittelen. Pytystä nyt vasta katselen huuhteluiden lähtöjä, kun ovat hieman erilaiset. Juu eipä itselläkään tehoja tullu kunnolla, vaikka tk ja 19mm kaasari on. (ja itsellä kone auki sen takia et alko ajos rahisee ja avattiin kone ja TADAA laakerit siellä rahisi ). Niin vakiopytyllä oli ottanu noilla (tk ja 19mm) huomattavasti voimakkaamman tehopiikin kuin airsalin kanssa.

Noita lohkoja yritän nyt aiemmin saada katsottua kun pistetään melko pian kone kasaan. Sen jälkeen voikin perehtyä pakoaukkoon.

Pitääkin kiittää sarvea, betaa ja muita hyvistä vastauksista

Vaikka viilaukseen ei varsinaisesti liity, niin tuli mieleen uusi kysymys:

Bellin, Esko Maunon, Tiittasen, P.Blairin jne. kirjoja kun on tullut luettua läpi (pdf muodossa) niin en ole löytänyt tietoa miten sytytys vaikuttaa juuri maksimitehoon.

Kun myöhäinen sytytys lisää pakolämpöjä ja nostaa aallonnopeutta ja ylikierroksia, ja aikaistaminen lisää keskikierrosten vääntöä, niin miten pakoaukon ajoitukset vaikuttaa sytytyksen kanssa yhdessä? (kannattaako esim. alavääntöputken+matalan aukon kanssa aikaistaa sytytystä, käyttää 98-> bensaa, ja madaltaa puristuksia ym.)

Jos hakee tietynlaista tehoa niin kaikki keinothan kannattaa tietää, muuttujia on tuhansia ja virheitä tulee takuuvarmasti

Kuinka paljon noita huuhteluita uskaltaa suurentaa sivuille päin? Niin paljon, kun tiiviste pinta antaa myöten antaa, vai onko siinä jokin nyrkkisääntö? Ja kuinka karhealla hioma paperilla olette noita huuhteluja sisäpuolelta sileäks hionu?

Höspö kirjoitti:...tietoa miten sytytys vaikuttaa juuri maksimitehoon.

Sehän on ilmiselvää että jokaisella kuormitustilalla ja kierrosluvulla on yksi optimaalisesti toimiva sytytysennakko, joka fysikaalisesti juontaa juurensa siihen että jos liikaa seosta poltetaan ennen yläkuolokohtaa niin tehdään tavallaan työtä tehontuottoa vastaan, ja toisaalta taas, jos seos sytytetään liian myöhään niin se ei kerkeä tehdä niin paljon työtä alaspäin menevään mäntään.

Valitettavasti vain tuo optimaalinen arvo on löydettävissä vain kokeilemalla, ja riippuu hyvin paljon seoksen turbulenttisuudesta, palotilan muodosta, koosta lämpötilasta, yms muista muuttujista, pakoputkesta, aukkojen ajoituksista, yms. Eli teoreettisesti sytytysennakkoa on mahdoton laskea ainakin nykytekniikalla.

Yleisesti ottaen voin todeta vain että tiukoissa vehkeissä ennakko on pienillä kierroksilla enemmän kuin suurilla kierroksilla, joka voi ehkä tuntua oudolta.

Suhnerilta pikkunen kulmavinku mikä mahtuu pyttyyn.


Tässä kuvastosta näkee vähän specsejä
-> http://i777.photobucket.com/albums/yy54 ... C04897.jpg

Yks miinus..

Hintaa +450euroa.