Ongelmia käyttäjätunnuksen aktivoinnissa? Lue tämä ja lähetä sähköpostia sami (ät) motot.net.

Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

Liittynyt:
22.6.2005 21:42
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut -Zone- » 20.3.2014 0:24

rossipoika kirjoitti:Moottorin kierrosluku on vaikeampi...

Tässä on simppeli menetelmä.
http://www.josepino.com/microcontroller/tachometerx
Ledi korvataan vain optoerottimen ledillä ja optoerottimen toiselta puolen voikin sitten ajaa äänikorttiin sisään esim sen käytetyn virtalähteen (mitä nyt halutaankin käyttää) valmiiksi reguloitua jännitettä. Yksinkertaista. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Optoerotin)
Mikään ei tietenkään estä käyttämästä optoerotinta myös rullan puolella (jos esim anturilta ulos saatavaa signaalia ei voi suoraan käyttää)
"... En ikinä uskonut, että muut voisivat ottaa teoriani niin paljon vakavemmin, kuin minä itse..." Albert Einstein
Pyörä:
Rotaksilla varustettu vormula, Tunturi TT70cc, Monkey
Liittynyt:
11.7.2007 19:19
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut Suikkanen » 15.6.2014 23:00

Tohon signaalin putsaamiseen suosittelisin kyllä tuommoista Schmitt trigger ratkaisua. HCF4093B esinmerkiksi on hyvä piiri räkäisen signaalin muuttamisessa täydelliseksi kanttiaalloksi.
Liittynyt:
11.10.2007 18:46
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut rossipoika » 12.7.2014 11:52

Täällä alkaa olemaan dyno valmis. Sai sillä kotarin putket penkitettyä. KuvaKuva
Uskalsi tuota rullaa sen verran pyörittää, mitä pyörä kulkee eli ~150km/h. Käyrät otin kuitenkin nelosvaihteella, kaks vetoa per putki. Nämä kaks vetoa tuottivat aina niin lähelle samanlaiset käyrät, että useamman vedon ottaminen tuskin olisi ollut tarpeellistakaan.
Hitausmomentin selvitin punnusmenettelyllä. Rullan laakerikitkan aiheuttaman momentin saa selvitettyä ja eliminoitua kun mittaukset tekee kahdella eri painoisella punnuksella. Hitausmomentiksi sain 5,9kgm^2 ja pyörityspinnan halkaisija on 30cm. Näillä arvoilla rullan kiihdytys vastaa noin 260kg yhdistelmän kiihdyttämistä.

Ainakin itseäni hämmästytti aluksi tuo gsf:n arpoma tulos noista tehoista. Alle 40hp!
Ei pidä paikkaansa. Syitä siihen on ainakin kaksi. Ensinnäkin GSF:ään ei saa ajettua vastuskäyrää sisälle. Toiseksi se laskeskelee noita tehoja enemmän tai vähemmän sofistikoituneesti. Miten helvetissä muotokerroin vaikuttaa tehoon kun pärrää ajetaan rullalla? Ja miksi se vierinvastus ei sitte vaikutakkaan? Miksi välitykset vaikuttaa, vaikka niillä ei pitäs tehä mittää, kun kerran rullan ja moottorin kierrokset on tiedossa?
Onko kukaan käyttänyt/tutustunut tähän:https://sites.google.com/site/simpledyno/home? Siihen pitäs saada ainakin vastuskäyrä sisälle ja muutenkin käyrä pitäs saada helpommin tuotettua (ei pelleilyä audio cuttereilla yms.)
Liittynyt:
27.9.2007 15:52
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut Tuna-71 » 12.7.2014 23:03

Tehokäyriä on aina kiva kattella. :)

Onko tuo rulla millään kiinni tuossa kärryssä, meinaan ettei pääse karkuteille? Sirpalesuojakin vissiin jo löytyy isommalle kiekolle.

Minkälaista luokkaa nuo laakerikitkan momentit mahtoivat olla suhteellisesti/Nyyttoneina? Miten mahdoit käytännössä toteuttaa tuon punnusmittauksen, tarkkuuden pysyessä riittävänä?

Itsekin honasin vasta nytten, että muotokertoimella ja välityksillä on vaikutusta lukemiin. Onneksi omat mittaukset on tehty samoilla parametreillä. Kattelin että muotokerrointa pystyi muuttamaan myös negatiiviseen suuntaan, jolloin vaikutus oli päinvastainen. Välityssuhde luonnollisesti vaikuttaa, koska se laskee (ilman syytä) jotain ilmanvastusta siinä rinnalla. Välityssuhteen suhteellinen muutos vaikuttanee X^3 siihen ilmanvastuksen osuuteen, joten virhelähde kasvaa nopeasti eri välityksillä. :s

Se on jännä jos vierintävastuksella ei ole vaikutusta käyriin... Oiskohan tuossa softassa joku bugi sitten. Aattelitko kysellä selvennystä GSF:n porukalta?
Liittynyt:
11.10.2007 18:46
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut rossipoika » 13.7.2014 15:47

On se dyno kulmaraudoilla kärryssä kiinni.

Punnusmittaus meni jotenkin seuraavasti:
-Dynoa ylös, jotta saa vähän matkaa punnukselle tippua.
-Siimaa rullan ympäri pari kierrosta, siiman päähän paino (pultteja, kahta eri kokoa, 43g ja 151g keittiövaakalla mitattuna)
-Mittaa kuinka korkealta lähtee punnus tippumaan ja ottaa sekuntikellolla aikaa (useempi mittaus ja niiden keskiarvo, tiputus kesti ~10s ja heitot ajanotossa tuli kymmenyksen sisään)
-Loppu onki laskemista
Tuskin tuolla mihinkään absoluuttisen tarkkaan tulokseen pääsi, mutta ei haittaa jos kerran softakin kusee näin pahasti.. Kitkamomentiksi sain 0,21Nm.

Se on kyllä kumma ettei se otsapinta-ala sitten taas vaikutakaan. Nopeuden se sais mun mielestä laskee siitä rullan kierrosluvusta, mutta siinäkin on jotain hämärää. Kattoo jaksaako tosta reklamoida mihinkään.
Liittynyt:
22.6.2005 21:42
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut -Zone- » 13.7.2014 16:13

rossipoika kirjoitti:ja ottaa sekuntikellolla aikaa

Sen ajan voi ottaa rullan kierroksista sillä dynon rullan anturilla äänitiedostoon aivan kuten dynotettaessakin ja äänitiedostohan on itsessään jo hyvä ja tarkka aikajana kun vaan avaa sen äänenkäsittelysoftaan. Eli impulssien välinen aika on mittausaika ja koska impulssien väli on 1 kierros on punnuksen laskema matka rullan ympärysmitta. Saa sitä toki sekundaattorilla ja mittanauhallakin mittailla, mutta musta siinä olisi ollut jo lähes kaikki tarvittava valmiina. Rullaa pyörittävä punnus siimoineen vain puuttui. ;)
"... En ikinä uskonut, että muut voisivat ottaa teoriani niin paljon vakavemmin, kuin minä itse..." Albert Einstein
Liittynyt:
11.10.2007 18:46
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut rossipoika » 13.7.2014 16:26

Mites nyt tuommonen ei mieleen tullu. Aina ei oikee välähtele :)
Liittynyt:
11.10.2007 18:46
Re: Tehonmittaus ja sen eri menetelmät

ViestiKirjoittanut rossipoika » 17.8.2014 13:20

Tässä on tullut tutustuttua tuohon Simpledynoon
Kuva
Vielä pessimistisemmät lukemat sain aikaseksi kuin GSF:llä. Ja tuossa on vielä vastuskäyrä ajettuna sisään, niin tuo vajaa 30hp on olevinaan konetehoja...
Ohjelma tuntuu kyllä laskevan loogisesti. Voi olla että rengas lipsu rullalla, kun nyt siinä oli nappulat tallella. Tosin helkamallekin se arpoi alle 2hp, kun GSF lupaili jotain 4hp.

Jotain hyviä puolia verrattuna GSF dynoon:
-Saa vastuskäyriä ajettua sisään
-Arduino kiinnitettynä saa kerämään lämpötiloja tai vaikka lambdan tietoja
-Näkee rullan ja moottorin kierrokset yms. reaaliajassa
-Leikkaa ääniraidan automaattisesti

Huonoja puolia:
-Ei pysty laskemaan keskiarvokäyriä
-Vaikeampi ja monimutkaisempi käyttää

Rullan anturi piti muokata antamaan vain yksi signaali per kierros, koska triggerin reijät eivät ilmeisesti olleet TÄSMÄLLEEN tasavälein, vaikka ne jakopöydässä oli tehtykin. Softa tulkitsi, että rullassa oli jatkuvaa kiihdytystä ja hidastusta, joka sitten sotki käyrän. Muuten anturit sopivat Simpledynoon suoraan.