Moottorin alakerta

Pitää tuossa tänään tutkiskella
Hommaa tavallaan helpottaa se että RM 80:ssä on 49mm mäntä ja pikkasen pidempi isku kuin pv:n tarvike 80cc sylintereissä jolloin siihen iskunpituuteen ei tarvitse niin hirveästi koskea.
Ajoituksista tulee pers tuntumalta aika rajut, mutta
sen näkee sitten tarkemmin kun pääsee konetta pyörittelemään, lohkosta toki joutuu ottamaan lastun pois jotta saa sylinteriä alemmas..

Eivät istu rämän vaihteiston osat siltä seisomalta pevun laatikkoon, mitenkäs tämän kanssa meinasit toimia?

Ei sovi rm60/80 6v vaihteiston osat pv lohkoihin. Olikohan luokkaa 10-15mm liian leveet, muuten ois tainnu käydäkkin jotensakkin.

Tutkitaan mikä ahdistaa, sitten koneistetaan, täytehitsataan, ja jälleen koneistetaan.
Jokseenkin varma olen vaihteiston asennuksen onnistumisesta, koska nyt on käytössä myös RM:n omat lohkot josta saa ne tärkeät mitat kopioitua.

Jape:

Älä ota liian henkilökohtaisesti, mutta tuli vain tälläiset asiat mieleen:

Miksi ihmeessä käyttää nimenomaan RM80:n pyttyä? Eikö P+:sta saa viilattua tarpeeksi tehokasta? Suoristais paon ja tekis täysläppiksen... Kyllä siitäkin saa melko kovia bmeppejä irti. Tai jos se ei riitä niin ottais aihioksi 50cc RM:n pytyn. Siinä on kaksiosainen pakokin.

Toiseksi, eikö isompi kytkin meinaa pyörivien osien massan kasvua, ja tuottaako 50cc TODELLA niin paljon VÄÄNTÖÄ, että peeveen normikytkin ei riitä? Vai haetaanko tässä lähinnä isompaa egoa?

RM:n vaihteistosta, tuo on järkevä idea, mutta jos kerran löytyy koneistusvehkeitä joka lähtöön, miksei sitten 50cc RM:n 5-v vaihteistosta tee ratakäyttöön sopivaa vaihdevälityksiä muuttelemalla? Ja eikö ne välit pitäisi vaihtaa 80 RMn vaihteistostakin, nehän on crossiin tarkoitetut välit?

Taka-ajatuksena on, että miksi tehdä isoja muutoksia, kun samaan lopputulokseen voisi päästä pienemmilläkin muutoksilla.

Niinpä niin...

Onhan tuossa tietysti rakenteluprojektin into, mutta jos puhutaan kisoihin osallistumisesta, ja erityisesti voittamisesta, niin mulla ainakin herää eräs kysymys. Eli onko tuo nyt moraalisesti mistään kotoisin, siis jos onnistuu istuttamaan 6 lovisen vaihteiston, ja pääsee syöttämään tehot paljon kapeammalle kierroskaistalle = enemmän tehoa. Eikös jossain puhuta että askin pitäs olla nelilovinen?

No, toisaalta, se pytty tuskin niin hyvin aukkojensa puolesta (ajoitukset) tuohon passaa että siitä mitään tykkiä tulis. Ajoitukset voi olla suhteellisen reippaat. Mitä siinä Rämän pytyssä on pakoaukon korkeus, 21-22 milliä, vai vielä enemmän? Kannattaa ehkä vaikkapa vain huvikseen laskea mitä asteita se antaa.

Harrastaminen kannattaa aina, mutta voin luottamuksellisesti paljastaa tämän palstan lukijoille että kyllähän tuosta P+:sta saa aika reippaasti tehoa viilattua, jos vaan osaa ja kehtaa.

Sarvi-Perkele kirjoitti:Niinpä niin...

Onhan tuossa tietysti rakenteluprojektin into, mutta jos puhutaan kisoihin osallistumisesta, ja erityisesti voittamisesta, niin mulla ainakin herää eräs kysymys. Eli onko tuo nyt moraalisesti mistään kotoisin, siis jos onnistuu istuttamaan 6 lovisen vaihteiston, ja pääsee syöttämään tehot paljon kapeammalle kierroskaistalle = enemmän tehoa. Eikös jossain puhuta että askin pitäs olla nelilovinen?

Mun mielestä tuo 6 lovisen lootan istuttaminen PV/RM lohkoihin on ok. En muista että säännöissä olisi erikseen puhuttu/rajoitettu vaihteiden lukumäärää. taitaa olla että mainitaan vaan lohkot. En sitten tiedä mitä tuo sana LOHKOt tarkoittaa, mun mielestä se ei sisällytä sisukaluja. Säännöissä erikseen sanotaan että lohkot ja runko on oltava suomessa tieliikennelakiin hyväksytystä ja samasta moposta. Eli PV:n runkoon ei saa istuttaa supersportin konetta.

Jos tuota sääntöä lukee/tulkitsee tiukasti niin RM50:n konetta/lohkoja ei saisi käyttää. Säännöt ei kuitenkaan kiellä esim RM50:n sisuskalujen käyttöä PV:N lohkoissa. No jos olisin katsastamassa/sääntöjä kirjoittamassa niin tuon RM50:n lohkojen käytön sallisin, koska käytännössä on liki sama kone, pientä eroa kytkimessä ja laatikossa. Halutessaan ja varsin pienellä vaivalla RM50 palikat menisi PV:n lohkoihin.

Sarvi-Perkele kirjoitti:No, toisaalta, se pytty tuskin niin hyvin aukkojensa puolesta (ajoitukset) tuohon passaa että siitä mitään tykkiä tulis. Ajoitukset voi olla suhteellisen reippaat. Mitä siinä Rämän pytyssä on pakoaukon korkeus, 21-22 milliä, vai vielä enemmän? Kannattaa ehkä vaikkapa vain huvikseen laskea mitä asteita se antaa.

Harrastaminen kannattaa aina, mutta voin luottamuksellisesti paljastaa tämän palstan lukijoille että kyllähän tuosta P+:sta saa aika reippaasti tehoa viilattua, jos vaan osaa ja kehtaa.

juu samaa mieltä power+:sta saa ihan kelpovehkeen, minun tapauksessa ei taidolla vaan tuurilla. Yksi uudempien RM50:n etuja on se että sylkän pystyy aina uudelleen putkittamaan ja sylkkä on noin about alueella/kohdillaan. Koneen kiekumista pystynee parantamaan kansi-, putki- ja syttymodauksilla. Tosin..euroja kuluu, varsinkin sytyn kanssa...esim uudemman 80 cc krossin sytyn sanee 100-200¤ säätöboxin 300-500 ¤ ja siihen sitten dynoaikaa muutamalla satasella. Tämä mahdollista tietty myös Power+ sylkällä

Mutta onhan se selvää että kun sitä power+:ssaa hieroo uudelleen,uudelleen ja uudelleen niin ennen pitkää alkaa muodostua jonkinlainen näppituntuma mikä mihinkin vaikuttaa.

Betaversio:

P+:sta saa joo viilattua, mutta ajatus olikin että haetaan myös kovalla rpm:llä sitä tehoa, jolloin 50cc P+ putoaa automaattisesti pois, toinen vaihtoehto aihioksi oli autisan 70cc

Isompi kytkin tarkoittaa 2-levyä lisää, eli joitakin grammoja, pyörivä massa itseasiassa tippuu varmaan 200g rm:n pienemmän vauhtipyörän ansiosta, ja vastaus siihen etteikö pv:n normikytkin riitä on että saattaisi kestää, mutta rm:n kytkin kestää varmasti.

Vaihdevälitysten muuttaminen vaatii hammasrattaiden valmistusta, johon ei ole halua 50cc RM 5-v olisi ihan ok, mutta nyt on tuo 6-v josta ykköstä ei käytetä ollenkaan tai vain lähdössä ja kutosta vain pääsuoran lopussa, näin jokaiseen mutkan ulostuloon uskon löytyvän juuri sopivan vaihteen.
Sarvi-Perkele sen asian juonen hoksasi, mutta kyllä se
harrastamisen ja rakentamisen ilo on se syy miksi näitä tehdään

Minun taka-ajatus on rakentaa päällepäin sen alkuperäisen pv myllyn näköinen ilmajäähdytetty kone, joka kiertää iloisesti ja kulkee lujaa, mitään RM:n alkuperäisosia ei kuitenkaan viilata tai muuteta vaan joskus kasaan RM:n myllyn alkuperäiseen kuosiinsa.

Sarvi-Perkele:
olet oikeassa ajoituksissa, kokeilen kuitenkin käytännössä, jos ei toimi kokeilen plan B:tä hitsataan mäntään hieman tavaraa millä voi pikkaisen yrittää muuttaa ajoitusta, ikäänkuin käänteinen tehomäntä

Jaa miten niin P+ putoaa "automaattisesti pois"?! Tuo mun edellinen P+ 75 cc on viilattu varsin maltillisesti, ja se kiertää kuorman alla n. 12500, nopeutta 120+ kmh. Ei ne RM:n huipputehot taida sen kovemmilla kierroksilla tulla?
Ja suhteellisesti ottaen 50 cc P+ virtaa huuhteluista vielä paremmin, ja pakoalaahan siihen saa viilalla.

|||_Jape_||| kirjoitti:P+:sta saa joo viilattua, mutta ajatus olikin että haetaan myös kovalla rpm:llä sitä tehoa, jolloin 50cc P+ putoaa automaattisesti pois, toinen vaihtoehto aihioksi oli autisan 70cc

Huh!! Tämä ei kyllä kuulosta kovin hyvältä idealta. Männän hitsaaminen, minkälainen taikuri siihen tarvitaan, en kyllä ole koskaan itse kokeillut, mutta se on aika lailla seostettua alumiinia, joten voi olla melkoinen juttu.
Toisekseen, mäntä on jotakuinkin viimeinen paikka johon haluaisin itse ylimääräistä massaa, erityisesti jos se on sijoitettu kokolailla epäsymmetrisesti.
Mitä hitsauksen lämpökuorma tekee männän kestolle ja muodolle?
Entäpä miten käy palotilan muodolle?
Mitä tapahtuu seoksen virtauksella jos männän kyljessä on pakopuolella hyppyri?
Kuinka hyvä juttu on ettei pakoaukko avaudu koskaan kokonaan?

Ehkä parempi idea olisi laskea pyttyä, mutta vaatii pytyn sorvaamista alapäästä, ja silloinkaan pakoaukko ei sitten avaudu alhaalta kokonaan.

|||_Jape_||| kirjoitti:plan B:tä hitsataan mäntään hieman tavaraa millä voi pikkaisen yrittää muuttaa ajoitusta, ikäänkuin käänteinen tehomäntä

Mäntä on joo seostettua alumiinia, mutta mistä sitä saa? No toisesta männästä tietenkin
Tig hitsauksen jälkeen karkea sorvaus, sitten päästö uuniin pariksi tunniksi, jonka jälkeen lopulliseen mittaansa, jolloin on helppo tarkistaa koko männän matkalla sen pyöreys.
Männät ovat valukappaleita eivätkä mitään kovin kestävää taika-ainetta ollenkaan, valua sen takia että ovat lämpövaihteluille tunnottomampia ja halpoja valmistaa ei taida tarvita edes tuota päästöä..
Karrikoit nyt asiaa tekstissäsi, en tarkoita sentin hyppyriä vaan muutaman millin täyttöä, ja jos painoa pelkää, niin sieltä männän sisäpuolelta sitten samanverran pois.

Ihan mitenkä vaan...

Kukin taaplaa tyylillään, ja eiköhän aika näytä miten tuossa projektissa käy. Laitahan raporttia miten homma onnistuu.

Sarvi-Perkele kirjoitti:Tuo mun edellinen P+ 75 cc on viilattu varsin maltillisesti, ja se kiertää kuorman alla n. 12500, nopeutta 120+ kmh.

"viilattu varsin maltillisesti"

|||_Jape_||| kirjoitti:..jolloin on helppo tarkistaa koko männän matkalla sen pyöreys.
Männät ovat valukappaleita eivätkä mitään kovin kestävää taika-ainetta ollenkaan..

Mäntähän ei tarkalleenottaen ole edes pyöreä vaan soikea, mutta tuo ei se pahin ongelma olekkaan, vaan tuo mitä jälkimmäisessä lauseessasi lukee.

Eli mäntä on valua. Hitsaaminen muuttaa aina kappaleen rakennetta. Päästökään ei oikein taida auttaa. Valuosan hitsaus on ongelmallista varsinkin tuollaisissa kappaleissa, jossa siihen kohdistuu rajusti muuttuvia voimia eikä se jää edes ainoaksi. Pitää muistaa männän lämpölaajenemisetkin. Koska noita molempia tapahtuu vielä yhtä aikaa, niin olen sitämieltä, että hitsattu mäntä on kyllä melkoisen heikko kapistus.

Mutta onneksi eri variaatioiden ja hitsauksenkin kokeileminen näillä P+ pytyillä on halpaa kuin mikä