Motot.net

Välillä kyllä on mietityttänyt manaajan kutsuminen paikalle tutkimaan, jos nämä viat olisivat henkimaailman asioita...

vezcu kirjoitti:...Neulaventtiiliä en uskoisi syypääksi, koska se tietääkseni virtaa enemmän kuin pääsuutin. Tuohon en millään uskoisi...

On tähänkin poikkeuksia. Nimittäin esim bensahana voi olla lähes tukkeutunut ja neulaventtiilin virtaavuus voi jäädä hyvinkin pienemmäksi mitä pääsuuttimen läpi soppaa menee. Toinen on niinkin yksinkertainen, kuin tankin korkin ilmareikä. Sekin voi olla tukkeentunut vuosien pölystä.

Pieni vika, mutta aiheuttaa joskus harmaita hiuksia urakalla, ennenkuin vian hoksaa. Jos ilmareikä tukkeentuu polttoainevirtaus tyrehtyy. Vika on kyllä helppo paikallistaa, jos sitä osaa epäillä. Ei siis tarvitse kuin jättää korkki niin löysälle, että varmasti saa ilmaa. Jos vika poistuu, niin korkki lähempään syyniin.

Tuo on viimeisimpänä kokeiltu, putsasin perusteellisesti koko kaasarin ja bensahanan. Jotain kamaa sieltä lensikin pois ja vaikutti kyllä mukavasti tyhjäkäyntiin ja muutenkin muuhun käyntiin, mutta tuo vika jäi.

No asia on aika helppo selvittää, kohokammion pohja irti, hana auki ja jos bensaa lentää roiskumalla niin homma pelittää.
Sitten vaan säädät sen bensapinnan ylemmäs ja voit alkaa kurittamaan konetta.

Nyt olis varmaan Motan käyttäjille huippukiinnostavaa matskua tarjolla. Moni on miettiny kuinka tarkka tuo kapistus oikeastaan on. No, nyt tarjoilen siihen hyvin rajallisen vastauksen. Penkitin tuossa kolmea putkea, ja laitoin galleriaan todellisten dynovetojen tulokset, sekä sen mitä Mota oli ko. putkille arvellut.

Ekana parina tuo vanha "121 kmh" -putki, ja sitä vastassa tässä samassa hakemistossa oleva uusi suora putki, "lyhyt uusi putki".
Mota arveli tilanteesta näin:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 6/cat/2754
Ja todellisuudessa homma oli näin:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 5/cat/2754

Sitten toinen uusi putki, hiukan pidempi ja hiukan erilainen (valitettavasti kuvat noista on kamerassa eikä ole nyt kaapelia tässä..), ja taas verrokkina vanha putki.
Motan arvio:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 3/cat/2754
Ja dynossa:
http://www.motot.net/galleria/showphoto ... 4/cat/2754

Semmosta näpertelyä tällä kertaa.

Mielenkiintoisia tuloksia, kommentoin kuviin.

Lisäsin tuonne jotain joutavia näpertelykuvia mm. noista parista putkesta mitä tein, ja sitten on pari kuvaa missä Ruoska on penkissä:
http://www.motot.net/galleria/g2754_teknologiaa

Tuli tänään tekaistua kansi vaihdettaville palotiloille suzukiin. Kunnolla itse palotiloja en kerennyt tekemään, toisekseen täytyisi myös tarkemmin suunnitella millaisia tehdään. No sainpahan aihion valmiiksi tänään http://www.motot.net/galleria/showphoto ... oto=395599

Kannattaa varmaan miettiä noita vaihtopalotilakansia tehdessä, ettei lämpö johdu läheskään niin hyvin kyseisessä konstruktiossa kuin täydestä umpijöötistä tehdyssä. Itse en tuota käyttäisi kuin testausvaiheessa. Kun mieluinen muoto on löytyy, tehdään lopullinen kansi yhdestä puusta.

Olisko lämmönjohtavia tahnoja viisasta kokeilla, luulisi hieman auttavan. Vaikka auttaisikin, niin saavutetaanko kuitenkaan samanlaista hyötyä kuin "yhdestä puusta" veistetyllä?

Mahdollistahan olisi täyttöhitsata vanha kansi ja tehdä siihen hyväksitodettu muoto. Eikä myöskään poissuljettua ole jyrsiä kokonaan uutta kantta, ihan täydesta tavarasta. Jos nyt vielä oikeen sanotaan niin valaminenkaan ei ole poissuljettu (naapurissa tekevät alumiini ja kupariseosvaluja.)

Millainen rivoitus olisi ihanteellinen? Kohtuuden rajoissa, ettei kansi näytä sieneltä.

Aika mahdoton on saada lämmön johtumista samalle tasolle umpijöödin kanssa, paitsi juottamalla. Täytehitsaus on hyvä ratkaisu kun käyttää mieluiten lisäaineena samaa tavaraa kuin itse kansi on. (toisesta kannesta jäähdytysrivan suikale)
Jos kannen aikoo tehdä kokonaan uuden, niin sitten samantien vesijäähyn. Rivoituksessa on omat ongelmansa niin samansuuntaisessa kuin säteittäisessäkin. Mutta jos lämpö pysyy kurissa ilmajäähdytteiselläkin niin eihän siinä sitten mitään ongelmaa ole.

Itse hitsautin erään kannen, niin viilatessa paljastui, sitten täytteestä hirveä määrä huokosia. En sitten tiedä oliko hitsarin vika vai mikä .

Sanoisin että hitsarissa/vehkeissä vika, kyllä täyttöhitsaus on ihan toimiva menetelmä ja onnistuu ilman huokosia.

Toisekseen. Vesikanttahan on suunniteltu jo enemmän ja vähemmän, mutta vertailukelpoisuuden vuoksi pystään vielä ilmakoneissa.

Kansi tällähetkellä onkin pienin murhe. Hyvin työstettyyn sylinteriin ja oikeanlaiseen pakoputkeen tulisi keskittyä ensimmäisenä. No pikkuhiljaa.. kuten nallekin taisi sanoa, niin kolmekaan vuotta ei ole aika eikä mikään

a-ku kirjoitti:Itse hitsautin erään kannen, niin viilatessa paljastui, sitten täytteestä hirveä määrä huokosia. En sitten tiedä oliko hitsarin vika vai mikä .

Olen hitsauttanut varmaan 5 kantta, kolmella ammattihitsarilla. työkseen eivät alumiinia hitsaa. Sama huokoisuuden ongelma on ollut niissäkin. Ei muuta kuin koneistetaan huokoisuudet pois (tai vaikka kaikki hitsattu täyttö) ja uudelleeen vaan hitsaamaan ja koneistamaan, ennemmin tai myöhemmin hitsi onnistuu. .Täyttöhitsauksessa olen nähnyt onnistumisiakin, jopa omissa kansissa. Kaveri täyttöhitsasi 3-sylinterisen moottoriveneen palotilat, hyvä tuli kun malttoi kiehuttaa kuonat pihalle. Joskus testasin huokoista kantta enkä havainnut sen toiminnassa oleellista eroa sileään kanteen. Tähän liene suurin syy on se että mulla oli 12 mm kaasari eikä palotilan lämpötilat ole lähellekkään detorajaa.

Omien kokemusten mukaan näyttää siltä että mitä vanhempi ja karstaisempi kansi sitä huonompi lopputulos. Vaikka palotila hiekkapuhalletaan niin pintakerrokseen taitaa jäädä likaa/moskaa joka kiehuessaan muodostaa sulkeumia. Voi myös olla että käytetty alumiini ei ole ollut sopivaa.

Alumiini imee huokosiinsa skeidaa kuin sieni. Alumiini on sen takia huomattavasti kevyempää kuin teräs, eli on harvempaa. Riippuu myös paljon alumiinin seostuksesta, että miten imee kökköä. Jos oikein kökköä täynnä, niin kansi pitää vaan seostaa rauhassa, kuten joku jo totesikin. Lisäksi hitsausolosuhteet ovat tärkeät, kostealla kelillä voi saumat olla täynnä huokosia vaikka kaikki olisikin kunnossa! Lisäaineeksi magnesiumilla seostettua alumiinia, niin pitäisi onnistua ennemmin tai myöhemmin. Perusaineen ja lisäaineen seostumisvyöhyke ensin, sitten vasta lopullinen täyttö. Työstäminen aina puhtaalla työkalulla, koneistusöljyt menevät holisemalla alumiinin huokosiin.