Ghostly.K kirjoitti:Sanokaahan nyt, ihan aikuisten oikeat perustelut, että miksi öljyt pitäis vaihtaa ennen talviteloille laittoa?
Öljy "kuluu" ajokauden aikana, mm. sen viskositeetti muuttuu ja lisäaineistuksen vaikutus heikkenee. Öljy pesee karstaa koneesta, ja se mikä ei pysähdy suodattimeen sitoutuu öljyn sekaan, mistä se voi säilytyksen aikana erottua sakaksi sellaisiin kohtiin moottorissa minne öljyä jää seisomaan (kansien nurkat jne. desi-pari ihan normaalia). Öljyyn voi kertyä jäänteitä polttoaineesta, eli ne "jatkaa" ja kontaminoi smöröjä. Palamistapahtuma tuottaa erinäisiä yhdisteitä (rikki), mitkä voivat laakereihin ajotauon ajaksi seisomaan jäädessään syövyttää laakeriliuskojen pehmeää valkometallia. Stefat voivat kovettua. Kevään keleillä (matalat päivälämpötilat) tällainen vanha paksuuntunut vajaalämpöinen öljy ei enää voitelis uuden öljyn veroisesti - no ei syksylläkään, sikshän kesäöljyt halutaan bort. Tapahtuis kulumista minkä olis voinu välttää. Nämä puhuvat syysvaihdon puolesta, eli koneeseen jää säilytyksen ajaks uudenveroiset saastumattomat öljyt. Syysvaihtoa vastaan taas puhuu esim. kondenssivesi mitä voi kertyä riippuen mp:n säilytysolosuhteista. Toisaalta öljy tosin on hydrofobia, eli puhdas vesi ei sekoitu sinne vaan jää öljykalvojen pintaan. Vanhan oljyn korroosiota estävä lisäaineistus on heikentynyt: tuore öljy estäisi korrosiota siis paremmin jo syksyllä moottoriin vaihdettuna. Samaa kondensoitumista tapahtuu myös kesäaikaan jos mp seisoo ulkosalla (erityisesti täällä Suomessa kesäaikaankin lämmön- ja kosteudenvaihtelut ovat aika huimia), eli jos kondensaatiota hysterisoisi pitäisi öljyt vaihtaa kesälläkin moneen kertaan.
Entä onko asialla oikeesti väliä? Jokin lehti (nyt en muista oliko TM vai ulkomainen, saksalainen AMS?) testasi asiaa ajamalla perusautoa 100tkm ilman ainuttakaan öljynvaihtoa. Ei tapahtunut mitään fataalia kulumista. Moderneissa laatuöljyissä on siis teknisesti turvamarginaalia paljon enemmän kuin suositettu öljynvaihtoväli osoittaisi, ts. vasta extreme-oloissa (esmes pöly = kiintoaines öljyn seassa) rajat tulee vastaan. Okay, testi tehtiin matalaviritteisellä torikassilla (en enää muista, olikohan Mondeo) ja matka ajettiin ajallisesti nopeammin kuin keskiverto kuluttaja keräisi tuon 100tkm. Testissä matka-ajoa on kai ollu enemmän, kun taas lyhyt ajo (lämpenemissyklit) ja aikakin vanhentaa öljyä, ja vajaalämpöisenä ajo kuluttaa moottoria enemmän. Toinen huomionarvoinen seikka on, että mp-öljy joutuu paljon kovemmalle rasitukselle (kierrokset, männännopeus, paineet) ja ainakin ilmajäähyisissä lämpötilaerot ja huippulämpötilat voi olla paljon suuremmat kuin vesijäähyisessä paljon pienemmillä lämmön vaihteluilla tai -huipuilla toimivissa auton perusmoottorissa. Kevareissa puuttuu erinäisiä moottorinohjauksen hienouksia, säädöt tuppaa herkästi olemaan lepikossa, ja materiaalitkin lienevät halvempilaatuisia. Mitä lyhyempää ja/tai kovempaa ajoa 125-kone saa sitä tärkeempi siis itse asiassa olis pitää koneessa tuoretta laatuöljyä.
Mitä siis "kannattaisi" tehdä?
Jos hankkii uuden 125:n ja lusii vain sen about 2v/20tkm... niin, periaatteessa, ei väliä. Useimmat ainakin japanilaiskevarit kestäis tuon savotan kai ilman rikkoja vaikka kokonaan huoltamatta. Parempi hoito ei vielä juurikaan näy hinnassa (vaikka pitäis!), kun luopumisen aika koittaa. Muunnelmana tästä voi käydä vinhaa kauppaa 2-4v ikäluokassa, ikään kuin hyödyntää ostoksensa alkuaikana saaman hyvän hoidon, kunhan tajuaa myydä kulkupelin pois ennen kuin remontteja alkaa kävellä vastaan. Moinen "kuluttaminen" on ihan järkeenkäypää ja yleistäkin, 125-tekniikkakin kehittyy koko ajan, eli väliäkö jollain 5+v wanhalla hetekalla? Peltopyöräksi sellainen joutaa...
Jos hankkii 125:n pitomielessä (miksipä ei, jos se toimittaa virkansa riittävän hyvin), tai on tottunut hoitamaan kulkupelinsä "aina" kuin ne jäisivät talliin ikuisesti (vanhanaikaista ja idealistista, mutta ilo niille jotka ostavat tuon kulkupelin aikanaan - ehkä myös parempi myyntihinta?), tai joutuu käymään kauppaa vanhemmissa ikäluokissa kuten aika moni meistä, huollolla ja huoltohistorialla on sen sijaan iso merkitys. Ihan jokainen ajopeli saavuttaa jossain vaiheessa "taloudellisen käyttöiän" rajan, eli siihen asti suht pienillä ongelmilla ja kuluilla toimittuaan siihen alkaa yhtäkkiä kertyä kulumisvikoja ja häiriöitä. Tarkan hoidon ajatus on siirtää tätä rajaa mahdollisimman kauas tulevaisuuteen - ero huonosti hoidettuun on vuosia ellei jopa vuosikymmeniä, ja kymmeniätuhansia kilometrejä. Tällöin hifistelevä ja jopa hysteerinen hoito on ihan järkevää. Esimerkki? Shadown öljynvaihto maksaa vaikkapa 30e/ajokausi, eli 10v = 300e. Tällä rahalla saa vasta varaosat (2 x 150e) jos nokka-akselilaakerit hajoaa (kun Hondan V2:ssa alkaa kilometrit olla täynnä juuri tuo on ensimmäinen rikkokohta). Asennushinnat ja muut tarvittavat vaihto-osat menevät siis kaikki "tappion" puolelle. Eli tällaisissa tapauksissa huoltaminen heti ensimmäisestä kilometristä lähtien alkaa kannattaa. Sitten, 30v päästä, pyörä voikin olla tosi arvokas museoharvinaisuus
Oliko nyt tarpeeksi perusteellinen ja perusteltu vastaus?
Kirjoittanut xtrem3 » 29.10.2012 17:33
