Miksi vaihtaa mäntä?

Pyörä:
748
Liittynyt:
5.7.2006 13:52

ViestiKirjoittanut Rossoneri » 25.9.2009 15:53

Tume34 kirjoitti:Perkele, ei ole olemassa mitään "a1-säätöjä" eikä "tt-säätöjä", on vain säädöt jotka on joko pielessä tai vähemmän pielessä.

Näin ollen A1 säädöt ovat pielessä ja tt-säädöt ovat vähemmän pielessä.

"A1 ja TT säädöillä" meinaan nyt siis tehtaan suosituksia (A1 tks 55, ps 100, TT tks 65, ps 125).
Eläkeläinen
Pyörä:
TDR 125
Paikkakunta:
Oulu
Liittynyt:
3.10.2004 17:34

ViestiKirjoittanut Tume34 » 25.9.2009 16:19

Rossoneri kirjoitti:
Tume34 kirjoitti:Perkele, ei ole olemassa mitään "a1-säätöjä" eikä "tt-säätöjä", on vain säädöt jotka on joko pielessä tai vähemmän pielessä.

Näin ollen A1 säädöt ovat pielessä ja tt-säädöt ovat vähemmän pielessä.

"A1 ja TT säädöillä" meinaan nyt siis tehtaan suosituksia (A1 tks 55, ps 100, TT tks 65, ps 125).


Tekis mieli takoa päätä kyllä seinään kun ei nyt ymmärrys riitä enää ollenkaan.........
Dank memes melt steel beams.
Pyörä:
748
Liittynyt:
5.7.2006 13:52

ViestiKirjoittanut Rossoneri » 25.9.2009 16:23

Tao ihmeessä jos siltä tuntuu. Se on ihan totta että mäntä kuluu enemmän A1 tehoissa kuin TT:nä. Jos et usko voit ostaa miton ja kokeilla itse.
Eläkeläinen
Pyörä:
TDR 125
Paikkakunta:
Oulu
Liittynyt:
3.10.2004 17:34

ViestiKirjoittanut Tume34 » 25.9.2009 17:12

Rossoneri kirjoitti:Tao ihmeessä jos siltä tuntuu. Se on ihan totta että mäntä kuluu enemmän A1 tehoissa kuin TT:nä. Jos et usko voit ostaa miton ja kokeilla itse.


Siis vittusaatana, kyllähän se on niin että pyörä kuuluu säätee niinkun sille hyväs on, eli vaikka se olis miten aa1 tehoissa nii oikeet sääjöt siitä on löyvyttävä. Perkele. Jos kuvitellaan että ne säädöt on sitte khodallaan niin mitä MUITA perusteita kuin seoksen laihuus löytyy sille että a1-tehoissa se mäntä kuluu nopeammin?
Dank memes melt steel beams.
Pyörä:
Honda CBR 600cc & Thumpstar
Liittynyt:
31.5.2006 7:13

ViestiKirjoittanut Palexd » 25.9.2009 18:00

Tuo Tumen pointti on kyllä aivan totta, eli ei ne tehtaan suositukset suuttimien osalta todellakaan ole useinkaan parhaat mahdolliset.. Vaikka A1-tehoisena pitäisikin, kannattaa se kaasari silti laittaa oikeisiin säätöihin (tehtaan säädöt voivat jossakin lämpimässä etelässä ollakkin hyvät joissakin yksilöissä, mutta aina on olemassa se mutta..).
Hyväkuntoinen ja laadukasta tekoa oleva Thumpstar-minicrossi myytävänä halvalla, YV:tä jos kiinnostaa!
Pyörä:
748
Liittynyt:
5.7.2006 13:52

ViestiKirjoittanut Rossoneri » 25.9.2009 18:33

Tume34 kirjoitti:Siis vittusaatana, kyllähän se on niin että pyörä kuuluu säätee niinkun sille hyväs on

Yleensä pyörälle ei tee erityisen hyvää kun pakoputken alkukäyrään hitsataan metallinen suppilo ahdistamaan.

Palexd kirjoitti:Tuo Tumen pointti on kyllä aivan totta, eli ei ne tehtaan suositukset suuttimien osalta todellakaan ole useinkaan parhaat mahdolliset..

No ei kuule ole mitossa koko kaasari ollut paras mahdollinen sitten vuoden 1998...
Liittynyt:
31.3.2007 20:55

ViestiKirjoittanut Mainow » 25.9.2009 21:48

Rossoneri kirjoitti:
Tume34 kirjoitti:Siis vittusaatana, kyllähän se on niin että pyörä kuuluu säätee niinkun sille hyväs on

Yleensä pyörälle ei tee erityisen hyvää kun pakoputken alkukäyrään hitsataan metallinen suppilo ahdistamaan.

Ihan näin offtopikkina niin kannattaa perustella kaikki, mitä väittää, eikä vaan kertoa luuloa tai mielipidettä faktana.
Joka tapauksessa en kyllä löydä itsekkään yhteistä tekijää pakoputken kuristuksen ja männän kulumisen välillä.
Eläkeläinen
Pyörä:
TDR 125
Paikkakunta:
Oulu
Liittynyt:
3.10.2004 17:34

ViestiKirjoittanut Tume34 » 26.9.2009 11:25

Nojoo, joku mieletön kuristusholkki kyllä voi sinänsä lämmittää konetta enemmän pakopuolelta, mutta en usko vaikutuksen olevan niin merkittävä kuin mitä Rossoneri väittää.
Dank memes melt steel beams.
Liittynyt:
9.1.2004 15:33

ViestiKirjoittanut Sen1 » 26.9.2009 11:56

mulla oli yks Rotax 123 koneen sylinteri, joka oli ihan vitun kiero. Niin kiero että pakoaukonsäädin otti mäntään kiinni kun mäntä pääs "heilumaan"

pytty ei ollu kuitenkaan koskaan leiponut.

Voiko tän saada aikaan kun ajaa männällä liian kauan :D
Pyörä:
CR250
Paikkakunta:
Vantaa
Liittynyt:
19.11.2007 21:34

ViestiKirjoittanut _Jre_ » 12.10.2009 7:09

Siis tottakai mäntä ja laakerit kuluu nopeemmin jos koneesta otetaan tehoo irti enemmän ;) Jos se kone on tasasesti kuristettu imu ja bensapuolelta ni ei se seos tarvi mikään laiha olla. Ei tuu seosta -> ei myöskään tehoo joka söis mäntää. Eli oikein kuristetulla saadaan viritystasoo laskemaan. Ehkä ne mitot on sitte eriasia, mutta esim husse on aika hyvin säädetty vakiona.
Liittynyt:
5.2.2008 18:21

ViestiKirjoittanut Sten » 24.10.2009 13:19

Se ajotapa kuluttaa.
TT vehje pääse luultavammin pisemmälle kuin A1 jos ajotyyli pysyy rauhallisena/samana.
Ei kone ainakaan hyvää tykkää jos sinne laitettaan pakoputkeen kureja+ imukaulaan rurilevyjä, ei tarvi olla ruudin keksiä!
Kaasari on esim 28mm ja sen on kuristettu levyllä vaikka 24mm. Siihen tulee pykällys joka haittaa virtauksia.
Putki on 40mm /saman kokoinen kuin pakoaukko ja se on kuristettu vaikka 30mm-->pykällys/ahdistus.
Eli ilman kureja kone hengittää vapaammin ja virtaukset on jouhevia.
Jos kone on suunnitetu niille kuri mitoille(24mm kaasari ja 30mm pako) niin niitä kuristuksia ei olis--->teho alhainen ja koneen ikä pitkä.

Luulen että A1 vehkeellä ajettaessa suurin kuluminen on moottoritiellä. Kaikki pakokaasut ei välttämättä pääse poistumaan tarpeeksi hyvin jos sitä putkea on kurstettu jolloin mäntä saatta kuumentua ns,takasin virtauksesta joka voi näkyä männän tummumisena pakopuolella,eli käy kuumanan jolloin voitelu kärsii.
Sama ilmiö kun konetta viritetään ja ajetaan vakio putkella,tukkoinen.
Jokainen miettikööt itse asiaa ja tämähän on mallikohtaista monesti.

Oma mielipide--->kurit metallinkeruuseen!
Eläkeläinen
Pyörä:
TDR 125
Paikkakunta:
Oulu
Liittynyt:
3.10.2004 17:34

ViestiKirjoittanut Tume34 » 24.10.2009 16:36

Sten kirjoitti:Ei kone ainakaan hyvää tykkää jos sinne laitettaan pakoputkeen kureja+ imukaulaan rurilevyjä, ei tarvi olla ruudin keksiä!
Kaasari on esim 28mm ja sen on kuristettu levyllä vaikka 24mm. Siihen tulee pykällys joka haittaa virtauksia.
Putki on 40mm /saman kokoinen kuin pakoaukko ja se on kuristettu vaikka 30mm-->pykällys/ahdistus.


Imupuolta kuristettaessa ne "pykälät" tosiaan haittaavat vain virtausta, ja tästä on seurauksena ainoastaan tehonlasku koneen saadessa vähemmän seosta sisäänsä kuin sen olisi mahdollista ottaa. Jos seos on oikein säädetty, tapahtuu vain tehonlaskua eikä siis mitään muuta. Ei se moottori ole elävä otus joka "ei tykkää" kun sitä kuristetaan.

Pakopuolen kuristaminen on asia erikseen, kuten sanoitkin. Rankka kuristaminen pakopuolella voi saada lämpöä aikaan. Mutta toisaalta jos kuristus on vähänkään fiksumpi, on jälleen suurin seuraus lähinnä tehonlasku, siis edelleen jos seos on oikein säädetty.
Dank memes melt steel beams.
Liittynyt:
5.2.2008 18:21

ViestiKirjoittanut Sten » 25.10.2009 10:43

Tume34 kirjoitti:
Sten kirjoitti:Ei kone ainakaan hyvää tykkää jos sinne laitettaan pakoputkeen kureja+ imukaulaan rurilevyjä, ei tarvi olla ruudin keksiä!
Kaasari on esim 28mm ja sen on kuristettu levyllä vaikka 24mm. Siihen tulee pykällys joka haittaa virtauksia.
Putki on 40mm /saman kokoinen kuin pakoaukko ja se on kuristettu vaikka 30mm-->pykällys/ahdistus.


Imupuolta kuristettaessa ne "pykälät" tosiaan haittaavat vain virtausta, ja tästä on seurauksena ainoastaan tehonlasku koneen saadessa vähemmän seosta sisäänsä kuin sen olisi mahdollista ottaa. Jos seos on oikein säädetty, tapahtuu vain tehonlaskua eikä siis mitään muuta. Ei se moottori ole elävä otus joka "ei tykkää" kun sitä kuristetaan.

Pakopuolen kuristaminen on asia erikseen, kuten sanoitkin. Rankka kuristaminen pakopuolella voi saada lämpöä aikaan. Mutta toisaalta jos kuristus on vähänkään fiksumpi, on jälleen suurin seuraus lähinnä tehonlasku, siis edelleen jos seos on oikein säädetty.


Yleensä se kuristus EI ole mallia fiksumpi. Riittää että siellä on kuri ja sillä selvä, ei päättäjiä/tekiöitä kiinnosta kunhan se teho saadaan sallituille lukemille. Parashan kuri putkessa olisi kartiomainen joka myöhemmin kuristaa vaadittuun kokoon mutta tällöin tulee ottaa huomiooon virtauksien paremmuus.
Tarkoitan tällä sitä että pitääkö sitä vieläkin pienentää jos se suunnitellaan jouhevaksi härskin pykällyksen suhteen.
Ja sillä imupuolen kuri levyllä hain takaa sitä elinikää tt:n kannalta.
Itse olen sitä mieltä että se kurilevy kuluttaa konetta enemmän kuin ilman, oli säädöt sitten kuinka kohdallaan molemmissa tapauksissa.
Tietenkin seos määrää sen moottorin toimivuuden oli kuri mikä tahansa.
Mutta jokatapauksessa se kone on suuniteltu niille vakio kaasareille ja putkille jolloin saavutetaan paras kestoikä ilman ylimääräistä rasitetta ja mitä enemmän siellä on sitä seosta sen parempi voitelu, kohtuuden rajoissa tietty.

Ja kyllä, kone on elävä otus jonka vointia tulee tarkkailla ;)
Eläkeläinen
Pyörä:
TDR 125
Paikkakunta:
Oulu
Liittynyt:
3.10.2004 17:34

ViestiKirjoittanut Tume34 » 25.10.2009 12:50

Pakopuolesta ei jauheta siis enempää mutta:

Sten kirjoitti:Ja sillä imupuolen kuri levyllä hain takaa sitä elinikää tt:n kannalta.
Itse olen sitä mieltä että se kurilevy kuluttaa konetta enemmän kuin ilman, oli säädöt sitten kuinka kohdallaan molemmissa tapauksissa.


Oleppa sinä ihan mitä mieltä tahansa, mutta väärässä olet silti. Sinulla ei ole tarjota MITÄÄN perustetta miksi se imupuolen kuristus kuluttaisi konetta enemmän. Vai onko?

Sten kirjoitti:Mutta jokatapauksessa se kone on suuniteltu niille vakio kaasareille ja putkille jolloin saavutetaan paras kestoikä ilman ylimääräistä rasitetta ja mitä enemmän siellä on sitä seosta sen parempi voitelu, kohtuuden rajoissa tietty.


Ei ole mitään rasitetta, kun puhutaan imupuolesta. On vain kuristus, joka pudottaa tehoa mutta ei se nyt konetta rasita. Mikään kohta ei rasitu siitä yhtään enempää, vaan todellisuudessa vähemmän juurikin siitä syystä ettei moottori kykene tuottamaan yhtä suurta tehoa.

Kyllä, mutta samalla siellä on sen seoksen mukana enemmän voimaa, eli sitä joka särkee ja kuluttaa. Ja voiteluunkin voidaan vaikuttaa.

Ei, moottori ei ole elävä otus, vaikka sen vointia tuleekin tarkkailla. Luojan kiitos se ei ole elävä, jos sattuisi naispuolinen yksilö kohdalle niin elämästähän voisi tulla hankalaa.
Dank memes melt steel beams.
Liittynyt:
5.2.2008 18:21

ViestiKirjoittanut Sten » 25.10.2009 14:02

Tume34 kirjoitti:Pakopuolesta ei jauheta siis enempää mutta:

Sten kirjoitti:Ja sillä imupuolen kuri levyllä hain takaa sitä elinikää tt:n kannalta.
Itse olen sitä mieltä että se kurilevy kuluttaa konetta enemmän kuin ilman, oli säädöt sitten kuinka kohdallaan molemmissa tapauksissa.


Oleppa sinä ihan mitä mieltä tahansa, mutta väärässä olet silti. Sinulla ei ole tarjota MITÄÄN perustetta miksi se imupuolen kuristus kuluttaisi konetta enemmän. Vai onko?

Sten kirjoitti:Mutta jokatapauksessa se kone on suuniteltu niille vakio kaasareille ja putkille jolloin saavutetaan paras kestoikä ilman ylimääräistä rasitetta ja mitä enemmän siellä on sitä seosta sen parempi voitelu, kohtuuden rajoissa tietty.


Ei ole mitään rasitetta, kun puhutaan imupuolesta. On vain kuristus, joka pudottaa tehoa mutta ei se nyt konetta rasita. Mikään kohta ei rasitu siitä yhtään enempää, vaan todellisuudessa vähemmän juurikin siitä syystä ettei moottori kykene tuottamaan yhtä suurta tehoa.

Kyllä, mutta samalla siellä on sen seoksen mukana enemmän voimaa, eli sitä joka särkee ja kuluttaa. Ja voiteluunkin voidaan vaikuttaa.

Ei, moottori ei ole elävä otus, vaikka sen vointia tuleekin tarkkailla. Luojan kiitos se ei ole elävä, jos sattuisi naispuolinen yksilö kohdalle niin elämästähän voisi tulla hankalaa.


Hitto,repesi :lol:

Voitelu on kumminkin samassa suhteessa molemmissa, eli siittä ei ole mielestäni kyse.
Rasvanen seos toki voitelee mutta myös karstottaa. Suhde pitää olla oikea jotta saavutetaan paras lopputulos.Liika liikaa ja vähän=vaurio
Kumminkin kone joutuu tekemään töitä sen seoksen eteen kun se repii sitä seosta kuristetusta hiirenkolosta. Ja jos tuorevoitelu on imukaulassa, ennen kuria voi voitelu hieman kärsiä.
Esimerkkinä ilmastointikanavat joissa suurin virtaus nopeus on keskellä kanavaa, johtuen seinien kitkakertoimesta ja jos tähän lisätään pykällys niin virtaukset sekoittuvat ja koneelle menevä ilma ei ole "suoraa" johon yleensä pyrittän. Pykällys saatta heikentää voitelua.
Isompi on vapaampi ja näin ollen kevyempi toiminnan kannalta.

Kuri vehkeessä sitä voimaa ei ole läheskään yhtäpaljon kuin tt jollin Vaihteisto/voimansiirto rasittuu enemmän jos käyttäjä ei tätä huomioi ajotavassa kone voi pisemmän päälle osoittaa mieltään.

Mutta nämähän on pelkkiä teoria/mielikuva päätelmiä jotka todellisuudessa voi kusta suuntaa ja toiseen mutta olen TT:n kannalla jos ajotapa on sama :roll: